Pääsiäinen 2026

Pääsiäinen on suuri suosikkini vuotuisista juhlista. 

Se johtuu varmasti ortodoksisyntyisestä äidistäni, 

joka järjesti aina kunnon pääsiäiset, kun olimme lapsia. 

Hän teki itse pashaa ja maalasimme munia sellaisilla pussissa ostettavilla väripaperiliuskoilla.

Usein kävin äidin kanssa Talvipuutarhassa pääsiäisenä.

Pashaa ja mämmiä syötiin paljon, pashan äiti teki itse alusta alkaen, mutta mämmi ostettiin kaupasta. 

Ne olivat herkkua, harvoin muulloin paljon makeaa sai. 

Toinen syy siihen, että pidän pääsiäisestä, on se, että se on kevään juhla. 

Nytkin kevät on jo aika pitkällä, mutta Pilpalassa oli kyllä kylmä. 

Joutsenpari oli katsastamassa pesäpaikkaa. 

Ne ovat jo usean vuoden ajan pesineet Näkyvällä, jonka rannalla asumme. 

Toivottavasti ne uskaltavat pesiä siinä tänäkin vuonna. 

Muuten ei kovin keväistä vielä ollut. 

Mutta useinhan pääsiäisenä on vielä luntakin, nyt ei. 

Lassi laittoi pääsiäisateriaa. Ehdin kuvailla odotellessani. 

Ateria oli tällä kertaa hieman suunnittelematon. 

Kävimme pikapikaa kaupassa ja ostimme muun muassa marketin punaviinin. 

Paljolti ateria tuli siitä, mitä meillä ennestään oli. 

   

Kerroin, että maalasimme munia kun olin pieni, mutta kyllä niitä värjättiin myös keittämällä sipulinkuorivedessä. Niin värjäsin nytkin. Ne ovat minusta ihan valtavan kauniita. 

Nuo tiput ostin taannoin kirpputorilta. Ne saivat minut nyt kovasti kaipaamaan omia kanoja ja tipuja. 

Viimeisistä oikeista tipuistamme on jo vuosia. 

Ateriaan tuli juuresmuhennosta, keitettyjä punajuuria ja varhaiskaalia sekä riistamureketta. 

Mehän välttelemme lihansyöntiä, mutta pakastimessa on kuitenkin aina riistaa 

ja kyllä minä sitä halulla syön. (Kesällä kuluu myös nuotiomakkaraa!)

Lisukkeina oli kurkkusalaattia, säilöttyjä pihlajanmarjoja, puolukkasurvosta ja herneenversoja. 

Lassin annoksesta puuttuivat herneenversot ja puolukkasurvos. 

Juuresmuhennoksessa oli perunaa, porkkanaa ja lanttua. 

(Tämä ateria voisi melkein olla tulevasta romaanistani; siinä eletään vuotta 1946 ja säännöstelyn aikaa, juureksia käytettiin paljon ja pihlajanmarjojakin kuivattiin leipäjauhojen lisukkeeksi ja milloin mihinkin tarkoitukseen. Käsikirjoitus on nyt lähes valmis, Lassi tuossa parhaillaan lukee sitä.) 

   

Jälkiruokaakin oli ja sen kanssa tilkat joulusta jäänyttä mantelilikööriä. 

Nyt on koristeet kerätty talteen odottamaan seuraavaa pääsiäistä.

Itse odottelemme ensin Lassin syntymäpäiviä ja vappua. 

Muistathan, että ilahdun terveisistä!

Kommentin jättämiseen ei tarvitse kirjautua, nimensä voi jättää tekstin perään tähän tapaan:

Terveisin Marika Tudeer