Ensimmäiset sadonkorjuujuhlat meillä Solstrandissa järjestettiin vuonna 2006.
Eilen olivat viimeiset. Kaksikymmentä vuotta tuli täyteen.
Jotkut kutsuivat sadonkorjuujuhliamme itsepintaisesti Elojuhliksi.
Ei, meillä ei koskaan ole ollut elojuhlia.
Nämä olivat sadonkorjuujuhlia, siis Sadonkorjuujuhlat.
Ne on pidetty yleensä syyskuussa, joskus lokakuun alussa ja muutaman kerran elokuun puolella.
Nämä olivat nyt näillä näkymin viimeiset.
Jos ensi vuonna joitain vastaavia juhlia tulee, ne järjestetään eri konseptilla.
Napsaisin kuvan siinä vaiheessa, kun Lassi ja Hannu olivat saaneet siivottua, roudattua musiikkilaitteet ja laitettua tilan muuten kuntoon. Minulle jäi lähinnä pöytäliinojen silitys ja laitto sekä kukkien asettelu, koska ilmoitin olevani kiireinen uuden kirjani deadlinen kanssa. Onneksi Hannu tuli jo keskiviikkona ja auttoi Lassia järjestelyissä.
Harva ymmärtää, miten paljon tekemistä tällaisissa juhlissa on. On huussin tyhjennys ja siivous, käsienpesun järjestäminen, kierrätyspisteen järjestäminen, pihan ja parkkipaikkojen järjestely, juhlatilan siivous, ostosten teko, ruokien laitto... On loputonta kantamista pää- ja alatalosta toiseen, kutsujen lähettelyä, yhteydenpitoa, vastausten odottelua.
Niitä vastauksia kun on niin monenlaisia. "Yritetään tulla" ja sitten ei kuulu enää mitään. "Katsotaan, tiedän loppuviikolla" ja sitten ei mitään. "Tulen viideltä auttamaan" ja tullaan kuudelta. "En ole varma olenko töissä, ilmoitan torstaina". Kun perjantaihin mennessä ei kuulu mitään, muukin bändi peruu tulonsa. Perjantaina ilmoittaja kertoo tulevansa, mutta enää ei ole kyytiä.
Ja sitten on niitä ihania, jotka heti vastaavat: joko pääsevät tai eivät pääse.
Ja kertovat, mitä tuovat mukanaan: piirakkaa tai nuottitelineen. Kiitos heille!
"House band" eli Pilpalan Pilke Osakeyhtiö on vakioesiintyjä.
Kuvassa vasemmalta: Markku Palm, Petri Lindberg, Juha Kohonen, Marimella Röök, Antti Polameri, Lassi Tudeer ja etualalla huuliharppua soittava Juha Aho.
Lisäksi tällä kertaa oli kaksi muuta bändiä.
Tarjoilut ovat pysyneet kautta vuosien pitkälti samoina. Lassi teki tälläkin kertaa kolme keittoa (peura, kala, kantarelli) ja neljä pellillistä piirakkaa (kantarelli, mustikka-raparperi ja mustikka-mustaherukka). Minä tein salaatin oman kasvimaan tuotteista ja kurkkusalaattiakin oli. Tulijat toivat karkkia ja sipsejä sekä kahvipaketteja ja viinipulloja. Marita toi ihanan mustikkapiirakan, se oli huomaavaista!
Jennillä oli koirat mukana. Ne saivat paljon rapsutuksia ja vähän herkkuja.
Kovaäänisimmän bändin aikana ne pääsivät Jennin kanssa lenkille, ja ne saivat päättää kotiinlähtöajan.
Se kovaäänisin bändi oli nimeltään Onnettomuus.
Onneksi meillä oli korvatulppia.
Esiintyjistä uusin oli Evoluutio, jonka jäsen Lassi nyt on.
En valitettavasti osaa nimetä bändin jäseniä, nimet eivät vielä ole jääneet mieleen.
Raisa käski ottaa perinteisen kasvokuvan. Yleensä se on otettu Anusta, Raisasta ja minusta, mutta nyt ei Anua ja Raisaa ollut. Otin siis kaksi selfietä, toisen Marimellan kanssa
ja toisen Tiinan kanssa.
Me lauloimme myös perinteisen Höstvisanin kolmisin.
Viime vuonna laulamassa oli seitsemän naista, nyt kolme, kun Maritakin oli ehtinyt lähteä.
Ripustelin vähän sadonkorjuuaiheista kuvitusta seinille.
Astianpalautuspöytä on tuossa vaiheessa vielä siisti.
Ilta on jatkunut usein pitempäänkin, mutta tällä kertaa pääsimme nukkumaan jo ennen kolmea.
Nukuimme neljä tuntia ja aamukahvien jälkeen aloitimme siivouksen.
Tänään onkin ollut jälleen sosiaalinen päivä. Aamukahvin aikaan lähti yksi nukkuja alatalosta, sitten tuli maalari maalaamaan talon vuorilautoja. Siivoukset oli pääosin hoidettu, kun Juha ja Tiina tulivat auttamaan, ihanat he! Oli tosiaan ollut puhetta, että vasta iltapäivällä siivottaisiin. He tulivat sitten kahville, se oli mukavaa.
Seuraavana tuli Markku Palm kahville ja sen jälkeen vielä Juha ja Kyllikki Helsingistä. He eivät olleet päässeet edellisenä iltana, mutta nyt he saivat kasvimaalta salaattia ja basilikaa ja kasvihuoneesta tomaattia ja kurkkua. Juttelimme mm. Sakari Pälsistä, joka kiinnostaa erityisesti Kyllikkiä, historiaharrastajaa.
Pihalla kierrellessämme kävi toinen, ei vaan kolmas Juha hakemassa autonsa.
Hannu pääsi sitten kätevästi helsinkiläisten kyydissä kotiinsa.
Nyt olisi aikaa hengähtää. Jäikös se kirjan editointi taas huomiseen?
Nyt ei ehkä ihan jaksa, tämäkin teksti taitaa olla aika väsynyttä. Saako mennä nukkumaan?
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!