Minulla on keskiviikkona 9.9. syntymäpäivä. Siis paljon onnea minulle!
Silloin tuskin saan lahjoja. Ei Lassilla ole tapana antaa lahjoja, eikä täällä muita ole.
Taannoin Lassi antoi minulle lahjaksi paperin, jossa hän lupasi lähteä minun kanssani ihan mihin vain tahdon. Viikko sitten ilmoitin, että tahdon nyt käyttää sen lahjan ja lähteä Kainuuseen. Pian tulin katumapäälle. Ei ole kiva lähteä, jos toinen lähtee vain pakosta ja kaipaa kotiin kuitenkin koko ajan. Eli tuskin me minnekään lähdemme.
Mutta siis minä sain jo syntymäpäivälahjoja.
Ensimmäinen oli tosin kerjätty sekin. Heh.
Joudun siis kerjäämään kaikki lahjani.
Tämän taulun kerjäsin itselleni Pauli Arolalta. Se on vajaan metrin levyinen maalaus.
Oikeasti tarjouduin kyllä ostamaan sen, mutta hän ei suostunut myymään.
Myyntihaluttomuus johtui ilmeisesti siitä, ettei hän pitänyt maalaustaan myymisen arvoisena.
Keksin siis kerjätä sen syntymäpäivälahjaksi. Pitkin hampain hän lopulta suostui.
Olin onnellinen!
Tuo yksinäinen koira muistojen puistossa tekee siitä täydellisen.
Kuva on minusta kiehtova ja se sopii hienosti seinällemme.
Sain Aroloilta muutakin: monta hienoa kukkapistokasta ja ison kasan hyviä kirjoja, itse valittuja.
En tiedä, millä ajalla ne luen, mutta ihan luettavaksi minä ne otin.
Sitten tuli siskoni Heidi ja toi ihan oma-aloitteisesti syntymäpäivälahjan.
Se oli jopa paperiin kääritty. Miten ihana! Pieni kristallipallo-kukkamaljakko.
Hienoa on sen kauneuden lisäksi tietysti se, että se on pikkurahalla kirpputorilta ostettu.
Edellinen omistaja ei ehkä ollut osannut käyttää sitä.
Se osoittautuikin haastavaksi täytettäväksi, mutta oikeastaan se on hieno ihan sellaisenaankin, paremminhan se niin näkyy.
Mutta kyllä siihen kukkia saa aseteltua, kimppu kannattanee sitoa ensin. Tämä kimppu ei ole sidottu.
Mutta eikö ole ihastuttava maljakko!
Aloituskuvassa näkyy myös toinen pallomainen kristallimaljakko, suurempi.
Sen ostin itse itselleni runsaat 20 vuotta sitten Oulusta, kun olin muuttamassa tänne Pilpalaan.
Oulun seudun eläinsuojeluyhdistys antoi minulle lahjakortin kultasepänliikkeeseen ja valitsin sieltä tuon maljakon sekä Kalevala-korun sormuksen. Sormus korvasi alkuun kihlasormuksen, joka oli sota-ajan rautasormus. Rautasormus ei ollut sopiva, mutta en minä sitä Kalevala-korun sormustakaan ole alun jälkeen käyttänyt. Maljakkoa sen sijaan olen.
Oikeastaan syntymäpäivälahjana voi pitää sitä, että rantaamme on raivattu.
Nyt on entistä parempi näkymä veteen. Istuimme siinä eilen nuotiolla "tätien" kanssa.
"Tädit" ovat siskoni Heidi ja ystäväni Kaarina, jotka käyvät Peppi-koiran kanssa pitkillä lenkeillä. Pepille he siis ovat tätejä.
Edeltävänä päivänä kävimme Palkaninharjulla poimimassa sieniä ja puolukoita.
Tämä kuva on Palkaninharjulta.
Vietäpä sitten mukava syntymäpäivä, Marika!
Terveisin Marika
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!