Ystävämme Kati jäi eläkkeelle.
Saimme kutsun mahdottoman mukaville juhlille Riihimäen Ö-talolle.
Ö-talolla on aina kiva käydä, olipa sitten kyseessä konsertti, kirjoitussessio, myyjäiset tai juhlat.
Nyt Olli oli laittanut hienot tarjoilut, ja muusikoista ei ollut pulaa!
Toinen toistaan taitavampia soittajia ja laulajia astui "lauteille".
Harmi, että Katia itseään emme päässeet kuulemaan, hänellä oli flunssa.
Mutta soittihan hän sentään yhdessä kokoonpanossa viulua, jos oikein muistan.
Virtolainen Villit pillit oli aivan mahtava nelihenkinen kokoonpano,
joka esitti lähinnä 1960-luvun musiikkia. Hauskoja!
Basisti puuttui, muttei sitten puuttunutkaan. Siinähän se meidän Lassi istui ja soitinkin löytyi.
En ollut edes tiennyt, miten taitavasti Lassi pystyi soittamaan nuoteista ihan vieraita kappaleita.
Soittorupeama venyi pitkäksi, kun kokoonpanojakin oli useampia.
Ilta venyi paljon pidemmäksi kuin olimme olettaneet.
Villit pillit soittivat myös Muksujen Liisankadulla.
Kaksi juna-aiheista lauluakin oli ohjelmistossa.
Tämä kokoonpano olisi hauska saada esiintymään Hunsalan työväentalolle!
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!