Meillä oli eilen todella kiva päivä.
Oli siis ensimmäinen 'Suolaista ja makeaa - loppilaisia makuja' -päivä, jossa oli kahdeksan käyntikohdetta eri puolilla Loppea. Me olimme yksi niistä. Kussakin paikassa oli tarjolla omanlaisensa menyy, jossain oli pihviä, jossain pitsaa, jossain tapaksia ja niin edelleen. Asiakkaat sitten kiersivät eri paikoissa, ja meillekin riitti väkeä, vaikka Solstrand onkin täällä tavallaan syrjässä ja tavallaan keskellä. Muissa paikoissa asiakkaita oli vielä paljon enemmän kuin meillä, mutta ei meille juuri enempää olisi mahtunut. Ruoka kyllä olisi riittänyt, mutta tila ja meidän aikamme ei.
Nyt siis Lassi oli koko ajan keittiössä tekemässä lisää maistiaispaloja, minä palvelin asiakkaita. Muutama pieni tauko oli, jolloin saatoin mm. vaihtaa likaantuneen pöytäliinan, mutta muuten oli vipinää koko ajan yhdestä kuuteen. Kuuden ja seitsemän välillä kävi enää kolme ihmistä. (Se on muuten jännä ilmiö, että viimeinen tunti on yleensä aina "kitutunti".)
Kuvia otin loppujen lopuksi päivästä niin paljon, että jaan ne kahteen blogipäivitykseen.
Tässä postauksessa keskityn tarjottaviin.
Konseptimme oli siis tarjota pieniä makupaloja oman tilan tuotteista. Mietimme tarjottavia pitkään ja hartaasti, silti jotain jäi pois. Esimerkiksi kehäkukat olisivat tuoneet lisää näyttävyyttä, mutta en tiedä miksi ne loppuvaiheessa unohtuivat suunnitelmista.
Tarjottavia oli kuutta lajia: neljä suolaista ja kaksi makeaa. Lisänä oli ruusuvettä ja kesäkurpitsapaloja.
Ylimmässä kuvassa on toinen makeista suupaloista. Siinä on pohjalla mustikkahillo, päällä lakka ja mintunlehti. Mustikkahillo on tietysti itse poimituista mustikoista, ei ihan pihasta mutta täältä Pilpalan suunnalta kuitenkin. Lakka on Luutasuolta ja minttu omasta pihasta.
Laukka on suosituin tuotteemme. Se on skeippichutneyta, tämän kesän tuotantoa. Tässä sen päällä on tyrnimarja Lopen Järventaustasta ja oman kasvihuoneen Super Sweet -tomaattia.
Tulipuna-hillokkeessa on mm. chiliä, omenaa ja mustikkaa. Sen olemme kehittäneet grillihillokkeeksi kuten Laukankin, mutta moni pitää siitä ihan leivän päällä. Tässä sen seurana on oman pihan voikukkaa etikkasäilöttynä sekä sitruunabasilikaa omasta kasvihuoneesta.
Toisessa Tulipuna-suupalassa oli seuralaisena Lassin hapankurkkua sekä vihannesportulakkaa. Ihmeen harva tietää, mitä vihannesportulakka on. No, kuvasta näkyy. Se on tuollainen mehevä, lehtevä vihannes, maistuu vähän suolaheinältä, on rapea ja raikas ja kuulemma todella terveellinen. Se on yksi suosikkikasviksistani.
Ruususuun saattoi ensivilkaisulla sekoittaa loheen. Mutta ei, se on hillo tai pikemminkin marmeladi. Olemme tehneet ruusun terälehdistä myös hilloa nimeltä Ruusuinen, mutta tämä on hyytelöity agar-agarilla. Ruusut ovat lähitienoilta, puhtaalta paikalta, eivät ihan omasta pihasta kuitenkaan, kuten päällä olevat savikankukka ja pensasmustikka.
Siis kaikki päälliset olivat omasta pihasta tai lähimailta. Leivät ja korput, joiden päällä ne olivat, eivät olleet omiamme vaan kaupasta ostettuja, harmi kyllä. Toivottavasti ihmiset maistelivat enemmänkin päällisiä kuin leipiä.
Ainakin kehuja menyymme sai, vaikka asetteluun ei ehtinyt kiireessä juuri kiinnittää huomiota.
Kirjoitin myös toisen postauksen päivästä. Siinä kerron enemmän yleistä asiaa. Käy lukemassa sekin!
Tässä suora linkki: https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/08/mukava-paiva-suolaisten-ja-makeiden.html
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!