Toissayönä koin musafestarit Lopen upeassa luonnossa.
Yöunet jäivät vähiin ja seuraavana päivänä oli maalaustalkoot, mutta oli silti hienoa saada olla näillä festareilla mukana. Lassin bändi I.N.K. oli soittovuorossa noin yhdeltä yöllä.
Festareilla oli rauhallinen ja hyväntahtoinen meininki.
Vaikka järjestelyt olivat hienot ja fasiliteetit upeat, eivät festarit olleet kaikille avoimet.
Esiintymislava oli kuulemma entinen euroviisulava, jolla Lordikin soitti.
Kelpasi siinä bändien esiintyä. Bändejä oli paljon, toinen toistaan parempia ja hyvin erilaisia.
Tiina ja Paavo Kassarin kanssa tuli puheeksi nuoruuteni festarit. En ole koskaan ollut varsinainen festivaaliluuta, mutta onhan noita silti tullut nähtyä. Ruisrokin reissu päättyi aikoinaan Saloon, mutta oli silti muistorikas. Kuustock Oulussa oli kiva. Provinssissa sen sijaan haahuilin kovin erilaisissa tunnelmissa. Saarijärvi-rokissa vietin juhannusta, jossain Punkalaitumella kerran joku heitti pullon selkääni.
Nämä musafestarit nyt äkkipäätään tulevat mieleeni. Kirjafestarit ovat sitten asia erikseen.
Kaikkien musafestareiden isä ja äiti on tietysti Woodstock. Sielläkin olen käynyt - en tietenkään niillä aidoilla ja alkuperäisillä Woodstock-festareilla 1969, vaan muistofestareilla 25 vuotta myöhemmin.
Kivaa ei ollut, mutta onpahan nyt jotain, mistä kertoa.
Paavo kysyi, missä Woodstock järjestettiin, ja Woodstockissahan se. Woodstock on siis paikkakunta New Yorkin osavaltiossa USA:ssa, aika kaukana New Yorkin kaupungista toki.
Kiersin Pohjois-Amerikkaa greyhoundeilla eli linja-autoilla. Systeemi on sama kuin Euroopan Interraililla, mutta ei siis junilla vaan busseilla. Interraililla olin aikoinaan kolmesti, yhden kerroista yksin. Jenkkireissullani olin ystävieni Annen ja Saaran kanssa. Vuosi oli 1994, olin juuri valmistunut luokanopettajaksi.
Kyseessä oli siis "25 years after" -festarit. Yhteistä alkuperäisten festareiden kanssa taisi olla sää. Vettä satoi ja oli mutavelliä, en kuitenkaan nähnyt yhtä riemukkaita ja iloisia mutavellileikkejä kuin elokuvissa alkuperäisiltä festareilta. Sen sijaan olemiseni siellä oli lähinnä ankeaa vaellusta väkijoukossa ilman ruokaa, ilman telttaa, ilman makuusijaa. Värjöttelin yöni taivasalla ja aamulla lähdin bussilla etsimään autoa 16 kilometrin päästä. Muut kun jäivät vielä kuuntelemaan Red Hot Chili Peppersiä.
Yllä makuusijani Woodstockissa.
(Tahdotko lukea lisää Amerikan-reissustani? Tässä linkki:
Ne olivat tässä Näkyvänlammen toisella puolella, Liitontalolla.
Kyläyhdistyksen festareilla ei tarvinnut kahlata väkijoukossa.
Esiintyjinä oli kuitenkin hyviä bändejä.
Tässä kantahämäläinen Evoluutio, jonka basistiksi Lassi nyt lähti.
Evoluutio soittaa itse tekemäänsä, suomeksi laulettua musiikkia.
Niin erilaisia voivat siis kesäfestivaalit olla.
Missä näistä olisin mieluiten? No, en ainakaan Woodstockissa.
Kommentit
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteista!