Tämänkertaiselle omavaraistelijoiden yhteisbloggaukselle on annettu monta aihetta. Valitsen niistä sen tärkeimmän eli omavaraistelun vaikutuksen nälkään - ihan omasta pikku näkökulmastani vain.
Olisin voinut valita myös aiheen Miksi kirjoitan blogia. Mutta oikeastaan kirjoitin siitä jo viimeisimpään päivitykseeni, jonka tein vajaa viikko sitten. Olen kirjoittanut aiheesta myös aiemmin, joten tässä suoraan linkkejä näihin aiempiin kirjoituksiini. Jos ne eivät kiinnosta, voit hypätä suoraan niiden yli nälkäaiheeseen.
Bloginpitopohdintaa: Onko blogin pitämisessä mieltä:
Viimeisin kirjoitukseni:
Ja kahden vuoden takaa ihan ensimmäinen blogipostaukseni,
jossa kerroin mihin olin ryhtymässä:
Blogejani voi selata klikkaamalla pääsivulta "lisää blogipostauksia". Pyrin aina nimeämään postaukset niin, että niistä ja aloituskuvasta tietää, mistä on kyse. Eli käy ihmeessä selailemassa, siellä on monenlaisia aiheita. Tässä kuukausipostauksessa oli tarkoitus linkittää jokin blogikirjoitus, jota erityisesti suosittelen, mutta en osaa suositella vain yhtä. Riippuu tietysti ihan lukijasta, mistä hän on kiinnostunein, eli sinne vain selailemaan!
Olen aina ollut sitä mieltä, että kaikkien pitäisi kasvattaa itse ainakin osa ruoasta. Maalla sen luulisi olevan itsestäänselvyys, mutta eihän se ole. Itse muutin maalle vasta noin 17 vuotta sitten, enkä tietenkään kuvittele, että kaikilla olisi viljelemiseen samat mahdollisuudet. Mutta kaupungissakin voi tehdä paljon.
Parvekeviljely on hyvinkin mahdollista. Ikkunalaudoilla voi viljellä ainakin yrttejä ja versoja. Huipputerveellisiä ituja voi kasvattaa astiankuivauskaapissa. Monessa kunnassa on vuokrattavia viljelypalstoja. Aktiiviset kaupunkilaiset ovat kehittäneet monenlaisia viljelyratkaisuja paitsi omille pihoilleen myös puistoihin ja joutomaille.
Ei oman ruoan kasvattaminen aina kovin halpaa ole, ainakaan jos ostaa mullat, työvälineet, lannoitteet, ehkä kasvihuoneetkin. Mutta pikku hiljaa taidot kasvavat, ja ainakin ostolannoitteiden käytön voi jättää sikseen ja siirtyä kompostoinnin lisäksi bokashiin.
Viljelyllä on nimittäin muitakin hyötyjä kuin vain rahan säästö. Siinä oppii arvostamaan ruokaa ja voi tuntea suurta tyydytystä siitä, kun on kyennyt itse saamaan aikaan syötävää. Itse kasvatettu ruoka on usein myös terveellisempää kuin tehotuotettu. Lähellä kasvattaminen vähentää kuljetuksen ja muiden välivaiheiden aiheuttamaa energiankulutusta ja kustannuksia.
Kasvatuslaatikot helpottavat työtä, mutta lisäävät kustannuksia ja muovin kulutusta. Taimikasvatusta edistävät myös kasvivalot ja lämpöalustat, mutta pakollisia ne eivät ole.
Taimienvaihto muiden viljelijöiden tai harrastajien kesken on ehdottoman kannatettavaa. Ylimääräisiä taimia tulee yleensä väkisinkin, eikä kaikkien kannata kasvattaa kaikkia taimia itse.
Sähkön hinnannousu ei ole meidän elämäämme paljon vaikuttanut. Olemme tähän astikin pyrkineet mahdollisimman pieneen energiankulutukseen. Meillä on jo pitkään ollut aurinkokeräimet, maalämpö, ilmalämpöpumppu ja mahdollisuus puun polttoon. Mutta nyt, kun meillä on pörssisähkö, katsomme kyllä tarkkaan, milloin lämmitämme talvisaunan - tai lämmitämmekö ollenkaan - ja milloin käytämme muita energiaa vieviä laitteita.
Ja se kasvihuone: siellä on ilma-maa-lämpöjärjestelmä eli ground-to-earth-systeemi. Sen rakentaminen oli valtava urakka, mutta tänä kesänä Lassi pääsee täysitehoisesti sitä hyödyntämään.
Uuden kasvihuoneen ja sen lämpöjärjestelmän rakentamisesta löytyy 10-osainen sarja tästä blogista hakusanalla Kasvihuoneprojekti. Käy lukemassa, jos asia kiinnostaa! Hakukenttä löytyy oikeasta yläkulmasta (suurennuslasin kuva) blogin aloitussivulta.
Ai niin: blogin otsikko ja aihehan oli nälkä. No voih.
Siis millä ratkaistaan maailman nälkäongelma ja ehkäistään sen paheneminen? Eivät meidän pikku viljelyt siihen paljon vaikuta. Mutta onhan toki tiedossa se suurin vaikuttava asia maailman nälkään: kasvissyönti. Lihan kasvatus kuluttaa energiaa ja vaatii maapallon pinta-alaa sen lisäksi, että se on ilmastolle haitallista. Meidän kaikkien lihankulutuksella on merkitystä, ja vähentäminenkin on askel parempaan (siitä hyötyy ensimmäisenä oma terveys).
Huh. Tämä aihe on niin valtavan laaja. Nyt en jaksa enempää. Löydätte kyllä tietoa netistä.
Koskikara on pysytellyt tiiviisti koskessamme viime ajat.
Tämä oli siis maaliskuun päivitys omavaraisblogien yhteispostaussarjaan. Kirjoitamme kuukausittain yhdessä sovituista aiheista päivitykset. Ne julkaistaan kunkin kuun ensimmäisenä maanantaina kello 9.00. Käy lukemassa myös muiden omavaraistelijoiden tekstejä! Alla suorat linkit. Muista myös, että me kaikki ilahdumme kommenteista - minä ainakin.
Kasvuvyöhyke 1
Maijalassa https://www.maijalassa.com/haaveita-ruokaturvasta-ja-kestavammasta-maataloudesta/
Kakskulma https://kakskulma.com/miksi-kirjoitan-blogia/
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/maaliskuu2023/
Kasvuvyöhyke 2
Päiväpesän elämää
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/03/suuntana-omavaraisuus-15-nalka-pois.html
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-3/
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/03/pienviljelijan-ruokaturva.html
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/miksi-kirjoittaa-blogia
Caramellia https://caramellia.fi/maalis2023/
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/03/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-3-miksi.html
Evil dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17186
Sanni ja farmi http://www.sannijafarmi.fi/2023/03/suuntana-omavaraisempi-elama.html
Kasvuvyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/03/unelmana-omavaraisempi-elama-siemenet.html
Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/03/06/maaliskuu-23-miksi-blogi/
Kaikki voivat tosiaan kasvattaa jotakin, paikasta riippumatta. En kehdannut ottaa valokuvaa, mutta kerran kaupungilla osui betoniviidakon keskellä silmiin parvekelaatikko. Siis semmoinen ihan tavallinen parvekelaatikko, missä yleensä näkee kukkasia. Mutta joku oli laittanut sellaiseen muutaman lehtikaalin kasvamaan. Hyvin olivat onnistuneet, ja varmasti riittää lehtiä käytettäväksi pitkälle syksyyn. Että ei sitten sen enempää tarvittu tilaa viljelyn aloitukseen! Mutta olen siis samaa mieltä, jos jokainen tekee edes vähän, ruokaa riittää paremmin kaikille. Local is global ja sitä rataa.
VastaaPoistaYksinäinen parvekelaatikko? Hauska ajatus. Toivottavasti lehtikaalit saivat kasvaa rauhassa. Todellakin: kasvattaa voi melkein missä vain. Joskus kun olen miettinyt, miten läheltä tietä uskallan poimia marjoja tai villiyrttejä, olen tullut ajatelleeksi, että eivät nuo kauppojen ruoatkaan missään autottomassa erämaassa ole kasvaneet.
PoistaMinusta on ollut niin ihanaa seurata, kuinka kaupunkiviljely on leviämässä, suorastaan trendaa ja oman ruoan kasvattaminen kiinnostaa ihmisiä entistä enemmän. Sille on myös alettu varaamaan tilaa ja huomioimaan tätä kasvavaa trendiä jopa kaupunkisuunnittelussa ja taloyhtiöiden pihasuunnitelmissa. Moniin lastentarhoihinkin on perustettu pieniä puutarhoja, joissa lapset voivat häärätä leikkien lomassa, leikkien keinoin ja samalla oppia uutta ja arvokasta. Kehityssuunta on toiveikas :)
VastaaPoistaToivottavasti kattopuutarhat lisääntyvät kaupungeissa.
VastaaPoistaLapsuuden kodissani kaupungin kerrostalossa, kasvatimme paprikoita leveillä kivisillä ikkunalaudoilla ihan sisällä. Ne tuottivat komeasti hedelmää, vaikka ei tainnut äiti, saati isä paprikan kasvatuksesta paljoa tietää.
VastaaPoista