14.9.22
Värit: seitsemäs syyskuuta Syrjässä
7.7.22
Syrjän talkootunnelmia heinäkuussa
Runon ja suven ilta herkisti
22.5.22
Kevään ensimmäiset talkoot Syrjässä
13.11.21
Pihkavoide parantaa haavat
Syrjä-seuran hyväksi myytävissä pihkavoiteissa mehiläisvahakin on Erja Noroviidan omien mehiläisten tuottamaa.
Puheenjohtajamme Erja Noroviita on nyt tehnyt ihan huipputuotteita, kuusenpihkavoiteita, ja myymme niitä Syrjän remontin hyväksi. Näitä on kiva myydä, kun tietää tuotteen olevan oikeasti hyvä ja tarpeellinen, ja tuotoilla tuetaan monipuolista kulttuuritoimintaa: arvokasta on sekä vanhan talonpoikaistalon kunnostus jo sinänsä että lisäksi paikan saaminen monenlaisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Onpa paikkaan suunnitteilla jopa museo! Museon teemana olisi kaupunkilaisten kesänvietto maalla 1800-1900-luvuilla. Toivottavasti se toteutuu, ainakin aineistoa on jo kerätty ja tallennettu.
Pihkavoiteen tuntee moni, mutta on myös ihmisiä, jotka eivät sitä ole kokeilleet.
Pihkavoidetta on käytetty perinteisesti Suomessa monenlaisten iho-ongelmien hoitoon. Se sopii tulehtuneiden tai ei-tulehtuneiden haavojen hoitoon. Kohteina voivat olla myös painehaavat, nirhaumat, ihorikot, palovammat tai avatut paiseet. Se lievittää hyvin myös psoriasiksen oireita.
Pihkalla on siis vahva antimikrobinen ja parantava vaikutus.
"Jo muinaiset egyptiläiset"
Lääketieteellisen aikakauskirja Duodecimin artikkelissa kirjoitettiin näin: "Jo muinaiset egyptiläiset käyttivät pihkaa ainakin palovammojen hoitoon (Sharma ym. 2005). Suomessa ja muissa Pohjoismaissa hoito on tunnettu vuosisatojen ajan. Kansa on käyttänyt pihkaa palovammojen lisäksi lukuisiin muihin vaivoihin, kuten puhkaistujen paiseiden, haavojen, märkivien ihotulehdusten, kynsivallintulehdusten, kynsisienen ja hyttysen pistojen hoitoon (Lohi ym. 2006).Vaikka tieteellinen näyttö hoidon vaikuttavuudesta on puuttunut, pihkaa on uskallettu käyttää haavanhoidossa lääketieteen menetelmien rinnalla muutamissa Lapin terveyskeskuksissa. Sitä on käytetty lähinnä vaikeiden kroonisten haavojen kuten tulehtuneiden leikkaushaavojen sekä sääri- ja painehaavojen hoitoon. Tilastoja tai tutkimuksellisesti käsiteltävää aineistoa ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä - potilaskorteista löytyy usein vain maininta »annettu pihkahoito». Empiiriset kokemukset hoidon tuloksista ovat olleet lähes poikkeuksetta hyviä, ja pihkavoiteen tieteellinen tutkiminen katsottiin aiheelliseksi." (Lohi ym. 2008;124(12):1364-9)
Teksti jatkuu: "Lisäksi Reumasäätiön sairaalassa on tehty useita kokeiluja pihkavoiteella puhtaisiin ja infektoituneisiin kroonisiin leikkaushaavoihin, ja ne ovat parantuneet hyvin."
Tuo netistä löytämäni Duodecimin artikkeli on jo vanha, ja tiettävästi sen jälkeen pihkavoiteen käyttö sairaaloissa on vain lisääntynyt. Sitä käytetään jo aika yleisesti haavanhoidossa isoissakin sairaaloissa.
Ainoa haitta kuusenpihkavoiteesta on se, että noin 5 prosenttia ihmisistä on hartsille allergisia, ja silloin pihkavoidetta ei voi käyttää. Kannattaa siis noudattaa kohtuutta ja varovaisuutta sen käytössä. Itselläni huulet turposivat, kun laitoin sitä huuleen, vaikken ole tiennyt olevani millekään allerginen. Tehokasta ainetta!
Erja voi tehdä voiteesta myös miedompaa tai vahvempaa. Minulla on nyt myynnissä myös 40-prosenttista, jota yksi tuttu osti juuri koirien tassuja varten.
Meilläkin on kokemusta kuusenpihkavoiteen käytöstä koirilla. Oliver-skotlanninhirvikoiramme tappeli mäyrän kanssa ja eläinlääkärit ompelivat haavan kahdesti. Se ei ollut parantuakseen, mutta kuusenpihkavoide (ja hopealaastari) lopulta paransivat sen.
Erja pakkaa 16-prosenttisen pihkavoiteen pieniin, pyöreisiin rasioihin, joissa on voidetta 11 millilitraa eli vajaat 10 grammaa. Purkin hinta on 10 euroa, postikulut 2,50e. Jos ostaa neljä tai useampia purkkeja, ne lähetetään ilman postikuluja. Mukaan saa pienen lahjapussin kullekin purkille. (Kiitos lahjoituksesta Marjo Viitaselle!)
Kuusenpihkavoide on erinomainen lahjaidea vaikkapa jouluksi! Sitä voi siis tilata suoraan minulta (yhteystiedot vaikkapa kotisivuiltani www.tudeer.fi tai laita kommentti tämän julkaisun perään). Maksat vain tilille ja purkki tai purkit tulevat postissa.
Kuusenpihkan kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin kuten ei kerkkienkään keruu. Jos ei omia kuusia ole, pitää hankkia maanomistajan lupa keruuseen. |
Lue lisää Syrjän remontista! Linkki aiempaan Syrjä-postaukseeni: https://www.blogger.com/blog/post/edit/8594332112189819866/7446810066999261924
10.10.21
Syyssäässä Syrjässä
Timo Noroviita odottaa lisää tyttärensä määrämittaan sahaamia lautoja. |
Syrjällä on moninaiset yhteydet Lopen ja koko Suomen historiaan sekä erityisesti suomen kielen kehitykseen ja kulttuuriin.
1800-luvun alussa Syrjän emäntänä oli Maija-Stiina. Hänen vaatteisiinsa ja asusteisiinsa pohjautuu 2000-luvulla luotu Lopen naisen kansallispuku. 1800-luvulta 1900-luvun alkuun Syrjässä viettivät noin neljänkymmenen vuoden ajan kesiään suomalaismieliset Godenhjelmit ja Krohnit. Yksi heistä oli Aino Krohn, myöhemmin kirjailija Aino Kallas. Syrjässä toimi kesäisin voimakas yhteys paikallisen väestön ja "herrasväen" kesken, ja suomen kieli oli siinä keskiössä.
Tavoitteena on hyödyntää Syrjän tunnelmallista tupaa ja luonnonkaunista pihapiiriä erilaisiin tapahtumiin. Tapahtumia oli ennen korona-aikaa paljon, ja ne olivat niin korkeakulttuuria kuin leikkiä, ja kohderyhmänä kaikenikäiset. Tarkoitus on, että myös erilaiset yhteisöt ja yksityisetkin voivat hyödyntää Syrjää tapahtumien pitopaikkana. Seura on avoin monenlaisille toimintamuodoille, jotka saattavat avata uusia mahdollisuuksia historiallisten juurien ja nykypäivän yhteisöllisen toiminnan vahvistamiseen.
Syrjä-seura kerää paikallishistoriallista aineistoa nettisivuilleen. Yksi ajatuksista on perustaa Syrjään huvilakulttuuriin keskittyvä museo.
Timo Noroviita rakensi vintille lattiaa tyttärensä Saaran kanssa. |
Kaija Uusitalo poisti nauloja lattialankuista. Lankut puhdistettiin ja ne on tarkoitus käyttää uudelleen. |
Lassi Tudeer ja Heikki Uusitalo hämmästelevät ikkunoita, jotka on jossain vaiheessa kunnostettu oudosti. Joskus osaamattomat korjaustyöt aiheuttavat päänvaivaa myöhemmin. |
Vintiltä löytyi monenlaista mielenkiintoista esineistöä. Ne on inventoitu ja osittain kunnostettu. Esimerkiksi vanhat pullot on tarkoitus myydä ja saada silläkin pientä lisärahaa remonttiin. |
Syrjän tunnelmallinen, kaunis sali on tällä hetkellä kaaoksen vallassa. |
Timo Noroviita on vaimonsa Erjan kanssa tehnyt valtavasti työtä Syrjän puolesta. Työ jatkuu vielä pitkään. |
Talkootöissä tärkeä tehtävä on myös muonitus. Marita Kiesilä oli näiden talkoiden muonittaja. Kahvit juotiin poikkeuksellisesti kertakäyttökupeista. Yleensä Syrjässä käytetään posliiniastioita, mutta talkoot ovat poikkeustilanne. |
Pirjo Juhelan tekemä kaalilaatikko, Erja Noroviidan tekemä papupata ja ihastuttavat salaatit ja mannapuurot syötiin Uudessa Syrjässä. Iltapäiväkahvien kanssa saatiin Marita Kiesilän paistamaa omenapiirakkaa. |
Erja Noroviidan lapsenlapsi Hugo oli hänkin mukana talkoissa. |
Kaikkia lankkuja ei voi käytää uudelleen lattioissa. Vuodet, lahottajasienet ja hyönteiset ovat tehneet tehtävänsä. |
Ikkunat kuljetetaan Lassi Tudeerin verstaalle kunnostettaviksi. |
Jos on Noroviita, on yhteisen hyvän asialla. Pieni Hugo Noroviitakin osallistui talkoisiin; hän innostui vanhan tiiliuunin purkutöistä. |