Joulukalenteriluukkujen vastaukset 16-20

16. Minkä luetelluista eläimistä olen nähnyt kauimpana tonttimme ulkopuolella? 

Kaikki nämä eläimet olen nähnyt täällä kotipihassa tai sen välittömässä läheisyydessä (alle 400 m). 

a) kettu

Olen vain kerran nähnyt ketun täällä Solstrandissa. 

Se oli yhtäkkiä ihan selkäni takana, kun olin rannassa lähellä kanalaa videokuvaamassa koskea. 

Pelästyimme kai molemmat toisiamme, kun nousin ylös ja käännyin. 

b) rusakko

Rusakko käy pihassamme useinkin. Se ei meitä riemastuta, sillä sehän tietysti syö viljelyksiämme. Kerran oli hauska katsella, kun se juoksi ympäri taloa.

c) hirvi

Hirvi tuli ainakin kerran pihaamme ja koska asumme niemessä, se päätti uida vastarannalle joen suiston kohdalla. Matka ei ollut pitkä. Hirvenjälkiä näkyi vastikään myös tuon lyhyen joen alkupäässä, jossa se oli ylittänyt joen jäätä myöten. Peurat ja kauriit ovat kuitenkin tavallisempia nykyisin.

d) mäyrä

Mäyrän olen nähnyt tiellä parinkymmenen metrin päässä sillastamme. 

e) valkohäntäpeura

Valkohäntäpeurat käyvät syömässä viljelyksiämme harmillisen usein. 

f) supikoira

Supikoira on tämän luukun oikea vastaus. 

Sen näin Sinervä-järven rannassa noin 300 metrin päässä meistä.

g) ilves 

Ilveksen olen nähnyt ihan omassa pihassa. Se ylitti ylvään rauhallisesti sillan ja jatkoi matkaansa.

h) saukko

Saukon olen nähnyt Näkyvän eli tuon "meidän" lampemme jäällä. Jälkiä näkyy usein myös joen jäällä.

i) orava

Orava on ihan vakiasukas meidän pihassa.

Listaan en ottanut mukaan siiliä enkä pikkujyrsijöitä, ne ovat turhan ilmeisiä asukkaita täällä.

Oikea vastaus oli siis f) supikoira.

17. Minkä puulajin runkoa kuvassa näkyy?

Tämä olikin vaikea. Mutta eihän ollut tarkoituskaan, että kaikkiin kysymyksiin olisi ihan helpot ja selvät vastaukset. Itse olisin veikannut puuta kuvan perusteella koivuksi, mutta ymmärrän myös niitä jotka vastasivat mänty. Oikea vastaus on kuitenkin haapa. 

18. Ovatko kirpputorilta hankitut esineet ryhmä a, b vai c?

Muutama esine siis oli ihan kaupasta ostettu, osa yleensä vanhana saatuja. Kirpputorilta hankittuja olivat pienet kulhot, kukkamaljakko, servetit ja servetinpitimet, joten oikea vaihtoehto oli a. 

19. Mitä tehdä kanattomalle kanalalle?

Miten sisätilat voisi hyödyntää? Entä tarha? 

Jos laittaisin sinne viljelylaatikoita, mitä kasvattaisin niissä? 

Tämä oli aito kysymys, johon kaipaan vastausta. Kaikki vastanneet saavat vähintäänkin plussan, yhtä oikeaa vastausta tähän ei ole. Ajatus saunasta kasvikuivaamona ei toimi, kun mitään saunaa ei enää ole: kirjoitinhan, että kanala perustettiin talon keskihuoneessa olevan saunan tilalle. Se on siis myös likainen kanojen jäljiltä ja siksi elintarvikehuoneeksi kelpaamaton. Sienikasvattamo oli kiva ja ehkä toteuttamiskelpoinenkin idea, mutta Lassi pelkää, että sen vaatima kosteus pilaisi rakenteet. Haluamme tietysti säilyttää tuon 1800-luvun alkupuoliskolta peräisin olevan rakennuksen.  

20. Mikä seuraavista joulunviettotavoista on keksitty eli valhe?

Tämä on erityisen henkilökohtainen kysymys, joten muistelen tässä kutakin joulua hieman tarkemmin. 

Vietin joulua

a)      Italian Roomassa näyttelijäystäväni kanssa. Paavi toivotti meille suomeksi ”Hyvää joulua!”

Kyllä, näin oli. Vuosi oli muistaakseni 1999, Suomeen saavuimme juuri millenniumin eli vuosituhannen aattona. Millenniumin (vuosituhannen vaihteen) vietin Espoossa. 

b)      Puolangalla 30 asteen pakkasessa hirsimökissä, joka ei vielä aamuun mennessä ollut lämmennyt niin paljoa, että koiran vesi olisi pysynyt sulana. Jouluruoat olivat unohtuneet kotiin.

Karmaiseva joulu! Lopulta oli pakko palata Ouluun, oli niin kylmä. Olisin ollut valmis vuokraamaan jonkin hotellihuoneen tai majatalon Puolangaltakin, mutta eihän siellä sellaista ollut. Lähdimme ajamaan vuokra-autollamme siinä poikkeuksellisen kovassa pakkassäässä kohti Oulua. Auto yski kylmyyttään, kunnes jossain Utajärven kohdalla hyytyi kokonaan. Siinä sitä sitten jatkettiin palelemista, kunnes jokin tiepalvelun auto tuli meidät pelastamaan. En jotenkin ollut kovin hyväntuulinen sinä uudenvuodenaattona. 

c)       Norjassa makkaraa ja hernepataa syöden Bunnefjordenin ja Oslofjordenin välisellä niemimaalla.

Sellaisia jouluruokia siellä Norjassa syödään. Tuolloin söin vielä lihaa, joten hyvin meni alas. Olen kyllä aina ollut hernekeiton ystävä, joten ertestuing ei ollut millään lailla järkytys, outoa vain. Tuon joulun jälkeen vietin Norjassa vielä seuraavan hiihtoloman ja neljän kuukauden kesän. Ainakin yhden muunkin joulun olen viettänyt Norjassa. Silloin meillä oli finsk kveld tapaninpäivän iltana laatikkoruokineen. Norja on kyllä hieno maa ja norjan kieli on kiehtova. 

d)      Ylivieskassa ihastuttavan ystäväperheen kanssa joululauluja laulaen.

Tämäkin on totta. Saaran ihana perhe kutsui minut luokseen jouluksi.

e)      poliisilta piileskelevän kenialaisen pakolaismiehen kanssa kahdestaan Oulussa. Olin unohtanut käydä kaupassa, joten jossain vaiheessa joulua työkaveri haki kenialaisen kotiinsa syömään ja jatkamaan joulunviettoa.

Ninhän siinä kävi. Jatkoin sitten joulua yksikseni, kun Jukka oli hakenut Ericin. Myöhemmin - vai oliko se jo aiemmin? - salakuljetimme Ericin kavereineen Ruotsin Haaparantaan Ruotsin auton peräkontissa. Kävi ilmi, ettei Ruotsissa ollut kenialaispakolaisen sen helpompaa saada turvapaikkaa, joten he palasivat Ouluun. Myöhemmin asiat järjestyivät ja Eric valmistui aikanaan luokanopettajaksi suomalaisesta yliopistosta.  

f)        ison porukan kanssa Tukholmassa puutalokommuunissa, jossa joulukuusi oli koristeltu muun muassa vessapaperilla ja radion kuorilla.

Tästä on jo aikaa. Tuolloin tuli käytyä Tukholmassa aika useinkin. 

g)       Kuhmossa ystävien seurassa. Jouluaamuna kävimme joulukirkossa Lentiirassa maalaistalon tuvassa, kun varsinaisen kirkon oli kirkkoherran poika polttanut.

Tunnelma oli ikimuistoinen. Siinä oli lämpöä, anteeksiantamusta, aitoa yhteisyyttä ja ymmärrystä. Kirkkoherran saarna oli sekä ihmisläheinen että syvän henkinen. Toki kyseessä oli myös ainoa kerta, kun olen käynyt jumalanpalveluksessa jouluaamuna. Seuraavana aamuna jouduinkin juttukeikalle tulipalopaikalle, jossa jonkun koti oli palanut. Olin siis tuolloin toimittajana paikallislehti Kuhmolaisessa. 

h)      yksin Oulun Raksilassa, välillä kaupungilla pubissa istuen.

Jonkun mielestä tämä oli liian tavallista arvattavaksi. Huh! Minusta tämä oli aika extremeä. Toista kertaa en tahdo tätä kokea. Ehkä nykyisin pubeissa voi olla jopa ihan normi-ilta jouluna, mutta tuolloin Oulussa vain alan miehet löytyivät kapakoista aattoiltana. Ja minä. 

i)        ihanassa kelohonkamökissä Rukalla hyvässä seurassa.

No, tämä oli fantasiaa. Kerran olen suunnitellut mökin vuokrausta jouluksi, mutta se ei ollut Rukalla eikä se edes toteutunut. En kyllä kaipaisikaan kelohonkamökkiä. Jokin järjestetty maalaisjoulu olisi eri juttu, mutta sehän on meillä täällä Solstrandissa vuosittain! 

j)        Solstrandissa suuren sukulaisjoukon ympäröimänä tunnelmallisesti perinteisin menoin.

Kyllä, kyllä tämä on ihan totta. Siitä on tosin jo aikaa: Lassin isä ja äiti elivät vielä, ja mukana oli Lassin tytär miehensä ja kahden poikansa kanssa. Lisäksi mukana oli vasta leskeytynyt Lassin siskon mies. Hänen tyttärensäkin piti tulla, mutta hän harmi kyllä sairastui juuri jouluksi. Meitä oli siis yhdeksän; eikö sitä voi sanoa suureksi sukulaisjoukoksi? Se oli hieno joulu, meillä oli olohuoneessa pitkä pöytärivi jouluaterialle ja joulupukkikin kävi. 

 Oikea - siis väärä - vastaus oli siis i) kelohonkamökki Rukalla.

Joulukalenterikisan vastaukset luukkuihin 21-26

 

Vielä on kuuden kalenteriluukun vastaukset kertomatta. Täältä tulee!

21. Kerro, mikä on Solstrandin rantatontun nimi!

Hienoja vastauksia tuli. Parhaimmillaan niihin liittyi myös hyviä selityksiä. Kaikista nimistä ja selityksistä sai tietysti pisteen. 

22. Mitä puita ovat nämä kaksi?

Omenapuu tunnettiin hyvin, toinen oli vaikeampi. Toinen on tammi. Olisin hyväksynyt sekä pylvästammen, kartiotammen että pelkän tammen. Muutama oikea vastaus tuli!

23. Mikä tai mitkä seuraavista lämmitysmuodoista ei ole käytössä Solstrandissa?

Selostan kohta kohdalta. 

a) aurinkokeräin 

Tämähän meillä ilman muuta on. Moni luulee autokatoksen päällä olevia systeemejä aurinkopaneeleiksi, mutta kyllä ne ovat keräimet. Niillä lämpiää Solstrandin käyttövesi. 

b) ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu meillä on alatalossa, Lassin verstaassa, joka toimii myös valkosipulikuivaamona. Läheskään aina se ei ole päällä. 

c) öljy

Tänne muuttaessamme lämmitys perustui pitkälti öljyyn, vaikka keskuslämmityskattilassa oli mahdollisuus käyttää myös puuta. Öljyä on vielä hiukan jäljellä, koska sitä ei viime vuosina ole käytetty juuri lainkaan, mutta täysin mahdollista se edelleen olisi. 

d) tuloilman maalämmitys 

Tämä on Lassin itse kehittelemä systeemi. 

Maan alla kulkee ilmaputkia, joissa taloon tuleva ilma lämpiää. 

e) tuulivoima

Tuulivoimaakin meille on harkittu. Pienen voimalan pitäisi kuitenkin olla mäen päällä, joka ei enää ole meidän aluettamme. Lisäksi sen tieltä pitäisi varmaan hakata puita. Kokonaisuudessaan järjestelmä ei varmastikaan olisi mitenkään kannattava. (Jos käyttäisimme sähköä lämmitykseen, olisi tuulivoima toki välillisesti käytössä sitä kautta. Se on kuitenkin niin pieni osuus, että luokittelin tämän toiseksi vääristä (eli oikeista) vastauksista. 

f) maalämpöpumppu

Maalämpö on ollut Solstrandissa käytössä jo useita vuosia. 

g) suora sähkölämmitys (lämpöpatterit)

Meillä on muutama lämpöpatteri, joita olemme joskus käyttäneet alatalossa ennen vieraiden yöpymistä sekä kasvihuoneessa myöhään syksyllä, jos hallayö on uhannut. 

h) vesivoima

Vesivoimaakin on meille harkittu: onhan pihassa koski. Kosken virtaama eli voima on kuitenkin niin pieni ja joki on siinä niin matala, ettei vesivoimala siihen varmastikaan voisi onnistua. Lisäksi se tietysti pilaisi meidän maisemamme. (Kosken kuva löytyy esimerkiksi kalenteriluukusta nro 25.) 

i) puu

Kuten kohdassa c) kävi ilmi, meillä on pannuhuoneessa puukattila. Siellä on tuli tälläkin hetkellä, joulupäivän aamuna, kun pakkasta on ulkona toistakymmentä astetta. 

Solstrand on ollut ensimmäisiä taloja, joissa on ollut keskuslämmitys. Talo on rakennettu vuonna 1929, ja talon on suunnitellut arkkitehti Jalmari Peltonen, josta myöhemmin tuli mm. Maatilahallituksen yliarkkitehti. Se selittää moisen edistyksellisyyden. Maalämmön tullessa 2010-luvulla suurin osa vanhoista pattereista jouduttiin valitettavasti uusimaan. 

Oikeat vastaukset olivat - siis ne vaihtoehdot, joita Solstrandissa ei ole käytössä - 

e ja h eli tuuli- ja vesivoima. 

24. Keksi saunatontulle nimi. 

Lisäksi kysymysosio: 

Mistä tämä tonttu on kotoisin? Miten se siis on tullut meille ja meidän saunaamme?

Hienoja vastauksia! Kaikki vastaajat saivat pisteen. 

Toinen kysymysvaihtoehto:

Mitä Pikku Iita sai lahjaksi jouluna 1923?

Joulun 1923 Iita sai lahjaksi äidin tekemät tumput ja Juho-sedältä puurolautasen, lusikan ja pulmakuution, kaikki Juho-sedän itse puusta veistämiä. Itse hän antoi äidille joulukoristeen ja patalapun ja Juho-sedälle kaulaliinan, jotka hän oli tehnyt koulussa. 

Kyseessä on tietysti jouluaatto kirjastani Lähteen rannalla elämä. Kyseisen kappaleen voi lukea tästä erillisestä postauksesta: 

Jouluaatto Kauppisten mökissä 1923 

25. Mikä lintu on kuvassa?

Kyseessä on ns. Marikan lintukuva, joita aiemmin julkaisin enemmänkin. Jos ei tietäisi, että kuvassa on lintu, ei sitä varmaankaan huomaisi; aina ei huomaa vaikka tietääkin. Tässä kuvassa kuitenkin on koskikara. Sen arvaaminen oli helppoa, kun katsoo vuodenajan ja ympäristön. Koskikara viihtyy joka talvi meidän koskessamme, ja sitä on hauska seurailla ja yrittää valokuvata. Mustavalkoisella koskikaralla onkin ihmeen hyvä suojaväri. 

Tässä olivat kaikki vastaukset joulukalenterikisaan. Kunkin luukun kohdalle lisään kommentteihin kyseisen päivän pisteet, kunhan ehdin. (Tätä en tietenkään voinut tehdä etukäteen.) 

Yhteenlasketut pisteet määrittävät voittajan. 

Joulukalenterikisan vastaukset luukut 16-20

16. Minkä luetelluista eläimistä olen nähnyt kauimpana tonttimme ulkopuolella? 

Kaikki nämä eläimet olen nähnyt täällä kotipihassa tai sen välittömässä läheisyydessä (alle 400 m). 

a) kettu

Olen vain kerran nähnyt ketun täällä Solstrandissa. 

Se oli yhtäkkiä ihan selkäni takana, kun olin rannassa lähellä kanalaa videokuvaamassa koskea. 

Pelästyimme kai molemmat toisiamme, kun nousin ylös ja käännyin. 

b) rusakko

Rusakko käy pihassamme useinkin. Se ei meitä riemastuta, sillä sehän tietysti syö viljelyksiämme. Kerran oli hauska katsella, kun se juoksi ympäri taloa.

c) hirvi

Hirvi tuli ainakin kerran pihaamme ja koska asumme niemessä, se päätti uida vastarannalle joen suiston kohdalla. Matka ei ollut pitkä. Hirvenjälkiä näkyi vastikään myös tuon lyhyen joen alkupäässä, jossa se oli ylittänyt joen jäätä myöten. Peurat ja kauriit ovat kuitenkin tavallisempia nykyisin.

d) mäyrä

Mäyrän olen nähnyt tiellä parinkymmenen metrin päässä sillastamme. 

e) valkohäntäpeura

Valkohäntäpeurat käyvät syömässä viljelyksiämme harmillisen usein. 

f) supikoira

Supikoira on tämän luukun oikea vastaus. 

Sen näin Sinervä-järven rannassa noin 300 metrin päässä meistä.

g) ilves 

Ilveksen olen nähnyt ihan omassa pihassa. Se ylitti ylvään rauhallisesti sillan ja jatkoi matkaansa.

h) saukko

Saukon olen nähnyt Näkyvän eli tuon "meidän" lampemme jäällä. Jälkiä näkyy usein myös joen jäällä.

i) orava

Orava on ihan vakiasukas meidän pihassa.

Listaan en ottanut mukaan siiliä enkä pikkujyrsijöitä, ne ovat turhan ilmeisiä asukkaita täällä.

Oikea vastaus oli siis f) supikoira.

17. Minkä puulajin runkoa kuvassa näkyy?

Tämä olikin vaikea. Mutta eihän ollut tarkoituskaan, että kaikkiin kysymyksiin olisi ihan helpot ja selvät vastaukset. Itse olisin veikannut puuta kuvan perusteella koivuksi, mutta ymmärrän myös niitä jotka vastasivat mänty. Oikea vastaus on kuitenkin haapa. 

18. Ovatko kirpputorilta hankitut esineet ryhmä a, b vai c?

Muutama esine siis oli ihan kaupasta ostettu, osa yleensä vanhana saatuja. Kirpputorilta hankittuja olivat pienet kulhot, kukkamaljakko, servetit ja servetinpitimet, joten oikea vaihtoehto oli a. 

19. Mitä tehdä kanattomalle kanalalle?

Miten sisätilat voisi hyödyntää? Entä tarha? 

Jos laittaisin sinne viljelylaatikoita, mitä kasvattaisin niissä? 

Tämä oli aito kysymys, johon kaipaan vastausta. Kaikki vastanneet saavat vähintäänkin plussan, yhtä oikeaa vastausta tähän ei ole. Ajatus saunasta kasvikuivaamona ei toimi, kun mitään saunaa ei enää ole: kirjoitinhan, että kanala perustettiin talon keskihuoneessa olevan saunan tilalle. Se on siis myös likainen kanojen jäljiltä ja siksi elintarvikehuoneeksi kelpaamaton. Sienikasvattamo oli kiva ja ehkä toteuttamiskelpoinenkin idea, mutta Lassi pelkää, että sen vaatima kosteus pilaisi rakenteet. Haluamme tietysti säilyttää tuon 1800-luvun alkupuoliskolta peräisin olevan rakennuksen.  

20. Mikä seuraavista joulunviettotavoista on keksitty eli valhe?

Tämä on erityisen henkilökohtainen kysymys, joten muistelen tässä kutakin joulua hieman tarkemmin. 

Vietin joulua

a)      Italian Roomassa näyttelijäystäväni kanssa. Paavi toivotti meille suomeksi ”Hyvää joulua!”

Kyllä, näin oli. Vuosi oli muistaakseni 1999, Suomeen saavuimme juuri millenniumin eli vuosituhannen aattona. Millenniumin (vuosituhannen vaihteen) vietin Espoossa. 

b)      Puolangalla 30 asteen pakkasessa hirsimökissä, joka ei vielä aamuun mennessä ollut lämmennyt niin paljoa, että koiran vesi olisi pysynyt sulana. Jouluruoat olivat unohtuneet kotiin.

Karmaiseva joulu! Lopulta oli pakko palata Ouluun, oli niin kylmä. Olisin ollut valmis vuokraamaan jonkin hotellihuoneen tai majatalon Puolangaltakin, mutta eihän siellä sellaista ollut. Lähdimme ajamaan vuokra-autollamme siinä poikkeuksellisen kovassa pakkassäässä kohti Oulua. Auto yski kylmyyttään, kunnes jossain Utajärven kohdalla hyytyi kokonaan. Siinä sitä sitten jatkettiin palelemista, kunnes jokin tiepalvelun auto tuli meidät pelastamaan. En jotenkin ollut kovin hyväntuulinen sinä uudenvuodenaattona. 

c)       Norjassa makkaraa ja hernepataa syöden Bunnefjordenin ja Oslofjordenin välisellä niemimaalla.

Sellaisia jouluruokia siellä Norjassa syödään. Tuolloin söin vielä lihaa, joten hyvin meni alas. Olen kyllä aina ollut hernekeiton ystävä, joten ertestuing ei ollut millään lailla järkytys, outoa vain. Tuon joulun jälkeen vietin Norjassa vielä seuraavan hiihtoloman ja neljän kuukauden kesän. Ainakin yhden muunkin joulun olen viettänyt Norjassa. Silloin meillä oli finsk kveld tapaninpäivän iltana laatikkoruokineen. Norja on kyllä hieno maa ja norjan kieli on kiehtova. 

d)      Ylivieskassa ihastuttavan ystäväperheen kanssa joululauluja laulaen.

Tämäkin on totta. Saaran ihana perhe kutsui minut luokseen jouluksi.

e)      poliisilta piileskelevän kenialaisen pakolaismiehen kanssa kahdestaan Oulussa. Olin unohtanut käydä kaupassa, joten jossain vaiheessa joulua työkaveri haki kenialaisen kotiinsa syömään ja jatkamaan joulunviettoa.

Ninhän siinä kävi. Jatkoin sitten joulua yksikseni, kun Jukka oli hakenut Ericin. Myöhemmin - vai oliko se jo aiemmin? - salakuljetimme Ericin kavereineen Ruotsin Haaparantaan Ruotsin auton peräkontissa. Kävi ilmi, ettei Ruotsissa ollut kenialaispakolaisen sen helpompaa saada turvapaikkaa, joten he palasivat Ouluun. Myöhemmin asiat järjestyivät ja Eric valmistui aikanaan luokanopettajaksi suomalaisesta yliopistosta.  

f)        ison porukan kanssa Tukholmassa puutalokommuunissa, jossa joulukuusi oli koristeltu muun muassa vessapaperilla ja radion kuorilla.

Tästä on jo aikaa. Tuolloin tuli käytyä Tukholmassa aika useinkin. 

g)       Kuhmossa ystävien seurassa. Jouluaamuna kävimme joulukirkossa Lentiirassa maalaistalon tuvassa, kun varsinaisen kirkon oli kirkkoherran poika polttanut.

Tunnelma oli ikimuistoinen. Siinä oli lämpöä, anteeksiantamusta, aitoa yhteisyyttä ja ymmärrystä. Kirkkoherran saarna oli sekä ihmisläheinen että syvän henkinen. Toki kyseessä oli myös ainoa kerta, kun olen käynyt jumalanpalveluksessa jouluaamuna. Seuraavana aamuna jouduinkin juttukeikalle tulipalopaikalle, jossa jonkun koti oli palanut. Olin siis tuolloin toimittajana paikallislehti Kuhmolaisessa. 

h)      yksin Oulun Raksilassa, välillä kaupungilla pubissa istuen.

Jonkun mielestä tämä oli liian tavallista arvattavaksi. Huh! Minusta tämä oli aika extremeä. Toista kertaa en tahdo tätä kokea. Ehkä nykyisin pubeissa voi olla jopa ihan normi-ilta jouluna, mutta tuolloin Oulussa vain alan miehet löytyivät kapakoista aattoiltana. Ja minä. 

i)        ihanassa kelohonkamökissä Rukalla hyvässä seurassa.

No, tämä oli fantasiaa. Kerran olen suunnitellut mökin vuokrausta jouluksi, mutta se ei ollut Rukalla eikä se edes toteutunut. En kyllä kaipaisikaan kelohonkamökkiä. Jokin järjestetty maalaisjoulu olisi eri juttu, mutta sehän on meillä täällä Solstrandissa vuosittain! 

j)        Solstrandissa suuren sukulaisjoukon ympäröimänä tunnelmallisesti perinteisin menoin.

Kyllä, kyllä tämä on ihan totta. Siitä on tosin jo aikaa: Lassin isä ja äiti elivät vielä, ja mukana oli Lassin tytär miehensä ja kahden poikansa kanssa. Lisäksi mukana oli vasta leskeytynyt Lassin siskon mies. Hänen tyttärensäkin piti tulla, mutta hän harmi kyllä sairastui juuri jouluksi. Meitä oli siis yhdeksän; eikö sitä voi sanoa suureksi sukulaisjoukoksi? Se oli hieno joulu, meillä oli olohuoneessa pitkä pöytärivi jouluaterialle ja joulupukkikin kävi. 

 Oikea - siis väärä - vastaus oli siis i) kelohonkamökki Rukalla.

Joulukalenterikisan vastaukset luukut 21-26

Vielä on kuuden kalenteriluukun vastaukset kertomatta. Täältä tulee!

21. Kerro, mikä on Solstrandin rantatontun nimi!

Hienoja vastauksia tuli. Parhaimmillaan niihin liittyi myös hyviä selityksiä. Kaikista nimistä ja selityksistä sai tietysti pisteen. 

22. Mitä puita ovat nämä kaksi?

Omenapuu tunnettiin hyvin, toinen oli vaikeampi. Toinen on tammi. Olisin hyväksynyt sekä pylvästammen, kartiotammen että pelkän tammen. Muutama oikea vastaus tuli!

23. Mikä tai mitkä seuraavista lämmitysmuodoista ei ole käytössä Solstrandissa?

Selostan kohta kohdalta. 

a) aurinkokeräin 

Tämähän meillä ilman muuta on. Moni luulee autokatoksen päällä olevia systeemejä aurinkopaneeleiksi, mutta kyllä ne ovat keräimet. Niillä lämpiää Solstrandin käyttövesi. 

b) ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu meillä on alatalossa, Lassin verstaassa, joka toimii myös valkosipulikuivaamona. Läheskään aina se ei ole päällä. 

c) öljy

Tänne muuttaessamme lämmitys perustui pitkälti öljyyn, vaikka keskuslämmityskattilassa oli mahdollisuus käyttää myös puuta. Öljyä on vielä hiukan jäljellä, koska sitä ei viime vuosina ole käytetty juuri lainkaan, mutta täysin mahdollista se edelleen olisi. 

d) tuloilman maalämmitys 

Tämä on Lassin itse kehittelemä systeemi. 

Maan alla kulkee ilmaputkia, joissa taloon tuleva ilma lämpiää. 

e) tuulivoima

Tuulivoimaakin meille on harkittu. Pienen voimalan pitäisi kuitenkin olla mäen päällä, joka ei enää ole meidän aluettamme. Lisäksi sen tieltä pitäisi varmaan hakata puita. Kokonaisuudessaan järjestelmä ei varmastikaan olisi mitenkään kannattava. (Jos käyttäisimme sähköä lämmitykseen, olisi tuulivoima toki välillisesti käytössä sitä kautta. Se on kuitenkin niin pieni osuus, että luokittelin tämän toiseksi vääristä (eli oikeista) vastauksista. 

f) maalämpöpumppu

Maalämpö on ollut Solstrandissa käytössä jo useita vuosia. 

g) suora sähkölämmitys (lämpöpatterit)

Meillä on muutama lämpöpatteri, joita olemme joskus käyttäneet alatalossa ennen vieraiden yöpymistä sekä kasvihuoneessa myöhään syksyllä, jos hallayö on uhannut. 

h) vesivoima

Vesivoimaakin on meille harkittu: onhan pihassa koski. Kosken virtaama eli voima on kuitenkin niin pieni ja joki on siinä niin matala, ettei vesivoimala siihen varmastikaan voisi onnistua. Lisäksi se tietysti pilaisi meidän maisemamme. (Kosken kuva löytyy esimerkiksi kalenteriluukusta nro 25.) 

i) puu

Kuten kohdassa c) kävi ilmi, meillä on pannuhuoneessa puukattila. Siellä on tuli tälläkin hetkellä, joulupäivän aamuna, kun pakkasta on ulkona toistakymmentä astetta. 

Solstrand on ollut ensimmäisiä taloja, joissa on ollut keskuslämmitys. Talo on rakennettu vuonna 1929, ja talon on suunnitellut arkkitehti Jalmari Peltonen, josta myöhemmin tuli mm. Maatilahallituksen yliarkkitehti. Se selittää moisen edistyksellisyyden. Maalämmön tullessa 2010-luvulla suurin osa vanhoista pattereista jouduttiin valitettavasti uusimaan. 

Oikeat vastaukset olivat - siis ne vaihtoehdot, joita Solstrandissa ei ole käytössä - 

e ja h eli tuuli- ja vesivoima. 

24. Keksi saunatontulle nimi. 

Lisäksi kysymysosio: 

Mistä tämä tonttu on kotoisin? Miten se siis on tullut meille ja meidän saunaamme?

Hienoja vastauksia! Kaikki vastaajat saivat pisteen. 

Toinen kysymysvaihtoehto:

Mitä Pikku Iita sai lahjaksi jouluna 1923?

Joulun 1923 Iita sai lahjaksi äidin tekemät tumput ja Juho-sedältä puurolautasen, lusikan ja pulmakuution, kaikki Juho-sedän itse puusta veistämiä. Itse hän antoi äidille joulukoristeen ja patalapun ja Juho-sedälle kaulaliinan, jotka hän oli tehnyt koulussa. 

Kyseessä on tietysti jouluaatto kirjastani Lähteen rannalla elämä. Kyseisen kappaleen voi lukea tästä erillisestä postauksesta: 

Jouluaatto Kauppisten mökissä 1923 

25. Mikä lintu on kuvassa?

Kyseessä on ns. Marikan lintukuva, joita aiemmin julkaisin enemmänkin. Jos ei tietäisi, että kuvassa on lintu, ei sitä varmaankaan huomaisi; aina ei huomaa vaikka tietääkin. Tässä kuvassa kuitenkin on koskikara. Sen arvaaminen oli helppoa, kun katsoo vuodenajan ja ympäristön. Koskikara viihtyy joka talvi meidän koskessamme, ja sitä on hauska seurailla ja yrittää valokuvata. Mustavalkoisella koskikaralla onkin ihmeen hyvä suojaväri. 

Tässä olivat kaikki vastaukset joulukalenterikisaan. Kunkin luukun kohdalle lisään kommentteihin kyseisen päivän pisteet, kunhan ehdin. (Tätä en tietenkään voinut tehdä etukäteen.) 

Yhteenlasketut pisteet määrittävät voittajan. 

Siitä teen vielä eri päivityksen, joten malttakaapa vielä hetki! 

Jouluaatto Kauppisten mökissä vuonna 1923

 Jouluaatto Kauppisten mökissä vuonna 1923 (kappale kirjasta Lähteen rannalla elämä)

Iita alkoi laulaa koulussa oppimiaan joululauluja. Se selvästi ilahdutti sekä äitiä että Salinia. Hän lauloi Arkihuolesi kaikki heitä, En etsi valtaa, loistoa ja sitten vielä On hanget korkeat nietokset. Sylvian joululauluakin oli koulussa laulettu, mutta sen sanoja Iita ei oikein vielä muistanut.

Lopuksi hän lauloi vielä uudelleen Arkihuolesi kaikki heitä.

- On minulla sinulle lahja. Ota, Iita, sieltä sohvan alta, äiti sanoi.

Iita kurkotti sängyn alle. Hän oli kyllä kuullut, että toisilla oli jouluna kuusi sisälle tuotuna ja sen alla lahjat. Koulussakin oli kuusi, mutta ei Iitan kotona ollut koskaan ollut. Joulukuusi oli uusi tapa, johon äiti ei ollut tottunut. 

Paketti oli kääritty ruskeaan paperiin ja solmittu punaisella langalla.

Sisällä oli kauniit, uudet villatumput.

- Kiitos, äiti! Milloin sinä olet nämä ehtinyt tehdä?

Iita haki omat, pienet lahjansa. Koristeen hän laittoi pöydälle, pannulapun antoi sellaisenaan äidille. Äiti tietysti ihasteli, vaikka Iita tiesi, ettei pannulappu ollut ollenkaan hieno. Hänen ikäisensä pitäisi jo osata neuloa paremmin. Iita oli yrittänyt olla nopea, jotta ehtisi neuloa koulun langoista vielä Juho-sedällekin. Oli ihanaa saada kaivaa yllätys laukusta ja ojentaa se Juho-sedälle.

Kaulaliina oli tosin lyhyt, mutta kyllä se ylti kaulan ympäri ja vähän vielä kaksin kerroin. Juho-setä kietoi sen heti kaulaansa ja antoi sen olla siinä, vaikka sisällä oli ihan lämmin.

Sitten Salin kröhäisi, nousi ja meni saavinsa luo.

- Tein tällaiset pienet. En tiennyt mitä puuttuu, niin en muuta keksinyt, hän sanoi samalla kun ojensi äidille ja Iitalle kummallekin samanlaisen, puisen puurovadin ja lusikan. Puurovadit oli ulkopuolelta koristeltu hienoiksi, ja Iitan lusikkaan oli kaiverrettu Iitan nimi.

- Anteeksi kun en tiennyt nimeä, Salin sanoi äidille. Jos laitan sen myöhemmin...

Eihän Salin tietenkään tiennyt Iitan äidin nimeä! Äidiksi häntä aina oli vain sanottu.

- Mariahan minä. Saa sanoa että Maria.

- Maria... Minä olen Juho.

Iitan mielessä läikähti. Hetki tuntui jotenkin merkitykselliseltä. Sit­ten Juho-setä kaivoi saavin pohjalta vielä jotain. Se oli kuutio, joka oli koottu useasta pienestä puupalasta. Iita otti sen käteensä ja ihmetteli.

Juho-setä käski päästää palat irti toisistaan ja koota sen sitten takaisin samanlaiseksi. Iita huomasi heti, että tehtävä ei ollut ollenkaan helppo. Hauskaa! Iita yritti ja yritti, piti välillä taukoa ja jatkoi taas. Häntä nauratti: jos hän ei olisi nähnyt paloja koottuna, hän ei uskoisi että se olisi mahdollista.

Äiti tuntui miettivän jotakin.

- Pitäisihän minullakin olla jotain antaa... Jos minä tuolta vintiltä.

Iita hämmästyi, kun äiti tuli vintiltä kantaen miesten sarkatakkia. Hänellä ei ollut ollut aavistustakaan, että vintillä olisi jotain sellaista.

Äiti ojensi takin Salinille. Salin nikotteli kummasti, mutta puki takin päälleen, kun äiti käski. Takki oli hieman iso, mutta ei liikaa.

Salin näytti epätietoiselta istuessaan takki päällään penkin kulmalle.

- Mitenkäs te tämän nyt minulle... enhän minä... eihän tätä...

- Ottaa siitä vaan. Tommonen vanha riepu, hyvä kun ei koit ole vielä syöneet.

Äiti tuntui tarpeettoman äkäiseltä. Iitalle tuli tunne, että takki ei sittenkään ollut äidille pelkkä vanha riepu.

Joulukalenterikisan vastaukset luukkuihin 11-15

Lisää selityksiä ja oikeita vastauksia kalenteriluukkujen kysymyksiin:

11. Kuinka monta valokuvaa on kirjassa 'Makasiini - maallemuuttajan tarinoita'? 

Kukaan tuskin alkoi laskea kuvia, vaikka kirjan omistaisikin. 

Itse olen sen tehnyt, ja oikea lukumäärä on 321. Aika lähellehän useimmat arvasivatkin, hienoa!

12. Minne johtaa Solstrandissa ovi, jossa on tällainen haka?

Jaa-a, mitä mahtaa olla punaisen oven takana? No, punaisessa ovessa on myös punainen sydän, ja ulkohuussithan siellä takana sijaitsevat. Osastoja on leirikeskuksen jäljiltä kolme: FLICKOR, POJKAR ja PERSONAL. Pönttöjä on peräti seitsemän, tosin käytössä on vain yksi tyttöjen ja yksi poikien puolella. 

Huussien lisäksi oven takana on myös varastotilaa: siellä on polkupyöriä, lumikolia, hiekoitushiekkaa ja katonrajassa potkukelkka ja suksetkin.

Mutta oikeaksi vastaukseksi riitti siis puusee tai huussi. 

13. Milloin kuvassa ei-näkyvät valkosipulit on pantu maahan?

Olipa hauska huomata, että blogiani oli luettu! 

Tai sitten moni teki salapoliisityötä ja selvitti oikean päivämäärän. 

Sehän oli tänä vuonna 13.11. 

14. Mitkä loppilaiset talot ovat näissä kuvissa? 

Ensimmäisessä kuvassa oli valkoinen talo. Se on Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän toimipisteen vanha päärakennus. Nyt Lukella eli Luonnonvarakeskuksella on Haapastensyrjässä uusi, upea päärakennus, ja tämä vanha toimii työsuhdeasuntoina. 

Kuvassa näkyvä ihminen on Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Sirkku Pöykkö.  

Toisessa kuvassa näkyvä keltainen talo on tietysti Pilpalan kylien oma talo, kuten seinässä olevasta Hämeen Vuoden kylä -kyltistä helposti saattoi päätellä. Talon nimi on Liitontalo. Talo sijaitsee tässä Näkyvänlammen vastarannalla, eli meiltä on sinne näköyhteys. 

Oikea vastaus on siis Pilpalan Liitontalo.

 15. Kuinka monta villasukkaparia on etummaisessa korissa? 

Kyllä siinä on kymmenen villasukkaparia. Oikea vastaus on siis 10. 

Joulukalenterikisan vastaukset luukut 1-5

Joulukalenterikisa on päättynyt! 

On ollut todella hauskaa seurailla vastaamisianne. 

Ilmoitan voittajan eri päivityksessä, mutta nyt kerron päivittäisten luukkujen oikeat vastaukset viisi kysymystä kerrallaan. Ensimmäisenä siis luukut 1-5.

1. Villasukat. Kuinka monta paritonta villasukkaa kuvassa on?

Kuten useampaan kertaan yritin viestiä, kuvissa ja kysymyksissä ei ollut kompia. Villasukkakasassa oli vain ja ainoastaan parittomia villasukkia, mutta kaikki niistä eivät tietenkään välttämättä näkyneet kuvassa tai niistä näkyi sekä kärkeä että vartta. Siksi ihan suoraan laskemalla vastaus ei selvinnyt. 

Vastauksia tuli välille 8-13. 

Oikea lukumäärä oli 9. 

2. Matot. Kuinka monta mattoa katoksessa kaikkiaan roikkuu? 

Myös klapipinon päällä olevat lasketaan mukaan.

Jälleen kaikki matot eivät tietenkään näkyneet kuvassa, joten piti arvata. 

Arvauksia tuli välille 13-27.

Ravintolapäivämme mattoja roikkuu katoksessa 22 kappaletta. 

3. Lukko. Mihin vie Solstrandissa ovi, jossa on tällainen lukko?

Kellari, kompostisäiliö, riihi... hyviä arvauksia.

Oikea vastaus on pannuhuone. Ovi vie siis pannuhuoneeseen. Lukko on oven sisäpuolella.

4.  Pataruoka. Mistä raaka-aineista pata on valmistettu?

Tämä olikin vaikea kysymys. Erilaisia pataruokia Lassi on valmistanut muitakin, ja olen niitä tässä blogissa esitellyt. Tässä padassa olisi tietysti voinut olla myös perunaa, porkkanaa ja vaikkapa omenaa, mutta ei ollut. Oikeat kymmenen Solstrandissa kasvatettua raaka-ainetta ovat: sipuli, valkosipuli, purjosipuli, munakoiso, paprika, tomaatti, timjami, basilika, kesäkurpitsa ja chili. Kahdeksalla oikealla sai pisteen. 

5. Marjat. Mitä mainituista marjakasveista en ole havainnut kotimme lähipiirissä? 

Tämäkin osoittautui  yllättävän vaikeaksi. Kuvassa olevat karpalot eivät siis olleet täällä kuvattuja, mutta kyllä lähistöllä karpaloitakin kasvaa. Ne vain ovat pieniä ja vähäisiä, mutta muutama litra syksyssä niitä on löytynyt. Juolukoitakin löytyy hieman mustikoiden sekaan. Lisäksi ihan pihassa kasvaa ahomansikka, vadelma, mustaherukka, punaherukka, puolukka, mustikka, viherherukka, rusotuomipihlaja, pihlaja, karviainen, puutarhamansikka, valkoherukka, ukkomansikka, puolukka, mustamarja-aronia ja pensasmustikka. Mesimarjakin kasvaa - se vain ei tuota marjoja! Tätä voisi siis ehkä pitää pienenä kompana, joten jos joku mainitsi oikean vaihtoehdon lisäksi tämän, en sakota siitä. Meillä tosiaan on myös puutarhamansikoita, vaikkei varsinaista mansikkamaata olekaan: jotkut ovat tuoneet jonkun taimen ja ne elävät ja lisääntyvät melko vapaasti. Ukko- ja ahomansikoista tulee parempi sato.

 Mutta siis mikä oli oikea vastaus? Lakka. Lakkaa eli hillaa en ole lähistöllä havainnut. Ihan takuuseen en mene siitä, etteikö karpalokasvustojen joukossa joku hillanlehtikin olisi, mutta marjoja ei ainakaan ole. Niitä olen poiminut vain Kuhmosta ja Luutasuolta. 

Vastaukset kysymyksiin 6-10 tulevat seuraavassa postauksessa. 

Joulukalenterikisa luukku 25: lintu

Rauhaisaa ja onnellista jouluaamua kaikille!

Kalenterikisan viimeinen kuva on otettu sillalta meidän pihastamme. 

Kuvassa on lintu. 

Joulukalenterikisamme viimeinen kysymys kuuluu:

Mikä lintu kuvassa on?

Niille, joille Marikan lintukuvat ovat uusi tuttavuus, kerrottakoon, 

että vastataksesi sinun ei tarvitse osata tunnistaa lintuja ulkonäöltä. Rohkeasti vain vastaamaan! 

Sen verran voin kertoa, että lintu on kuvassa ihan paikallaan, taivaalta sitä ei kannata etsiä.

Muiden vastauksia voi peesata, mutta se ei välttämättä kannata. Ethän voi tietää, ovatko ne oikein. 

Tänään on vielä aikaa täydennellä vastauksiasi muiden kalenteriluukkujen kysymyksiin, jos joihinkin on vaikkapa jäänyt vastaamatta. Huomenna julkaistaan oikeat vastaukset ja todennäköisesti myös voittaja sekä lohdutuspalkintojen saajat. 

Tässä vielä kerran linkki päivitykseen, josta löytyy lisätietoja kilpailusta: 

Joulukalenterikisa 2022

Joulukalenterikisa luukku 24: joulutonttu ja lahjat

Onnellista joulua kaikille!

Tänään päästään joulusaunaan.

Saunassa kuitenkin on jo joku. Se on siellä aina. Siis kuka?

Aaton tehtävä on kaksiosainen. 

Ensinnäkin: tontulta puuttuu nimi!

Siis keksi tontulle nimi. 

Lisäksi kysymysosio: 

Mistä tämä tonttu on kotoisin? Miten se siis on tullut meille ja meidän saunaamme?

Oikein vastanneet ja hyvän nimen keksineet saavat pisteen. 

Vaihtoehtoinen kysymys. Tämä ei ole yhtä vaikea kuin äskeinen, joten aika moni saattaa valita tämän: 

Mitä pieni Iita-tyttö sai joululahjaksi vuonna 1923?

Tässä vielä samainen tonttu valaistuna. 

Huomenna aukeaakin kalenterin viimeinen luukku. 

Jos et ole vielä vastannut kalenterin aiempiin kysymyksiin, ei hätää. Vastausaikaa on huomiseen! Tästä linkistä lisätietoa:

Joulukalenterikisa

Joulukalenterikisa luukku 22: kaksi puuta

Tällä kertaa luukusta avautuu poikkeuksellisesti kaksi kuvaa. Nämä kaksi puuta kasvavat melko lähekkäin Solstrandin puutarhassa, mutta ihan samaan kuvaan niitä olisi ollut hankala saada. 

Tämänpäiväinen kysymys kuuluu:

Mitä puita ovat nämä kaksi?

Kysytään siis kummankin kuvan keskellä olevaa puuta - kuvissa näkyy toki muitakin puita, mutta niitä ei tarvitse tunnistaa. Sen sijaan plussaa saa, jos tunnistaa ensimmäisessä kuvassa olevan linnun tai linnut. 

Vielä ehdit kurkistaa muihinkin joulukalenterin luukkuihin ja vastata niihin. Lisätietoa tästä linkistä:

klikkaa tästä

Joulukalenterikisa luukku 21: rantatonttu

Joulun ja uudenvuodenaaton perinteisiin Solstrandissa kuuluu käynti rantatontun mökissä glögillä. Rantatonttu varmasti ilahtuu siitä, että käymme häntä tervehtimässä edes kerran vuodessa. 

Tosin rantatonttu itse ei koskaan näyttäydy. Emme tiedä edes hänen nimeään!

Auta meitä: 

Kerro, mikä on Solstrandin rantatontun nimi!

Kaikki hyvän ehdotuksen antaneet saavat pisteen. 

Saat toki myös selittää, miksi nimi on juuri se, jonka sanot. 

Ja jos et vielä ole vastannut muihin kalenteriluukun kysymyksiin, ehdit vielä. 

Lisätietoa kisasta tämän linkin takaa:

Joulukalenterikisa 2022

Joulukalenterikisa luukku 19: kanala

Luovuin kanoistani tänä syksynä. Se on haikeaa.

Syitä oli useita, joten en varsinaisesti kadu, mutta tyhjän kanalan näkeminen tuntuu vähän surulliselta.

Kun tulin ensimmäistä kertaa Solstrandiin, iskin heti silmäni tuohon vanhaan mäkitupaan. Päätin, että siihen tulee kanala. Mökki on 1800-luvulta ja siinä on asunut muun muassa parantajaeukko Serafia Walden, yhdentoista lapsen äiti. Keskellä mökkiä oli sauna, toisella puolella kyökki ja toisella puolella makuuhuone. Ilmeisesti myöhemmin siihen on rakennettu siipi, jossa nyt on ulkohuusseja ja varastotilaa. Kyökin puoli palvelee puutarhavajana ja "makuuhuone" varastona. 

Kanala oli saunan paikalla eli keskellä rakennusta. Tai itse asiassa on yhä, nyt vain ilman asukkaita eli tyhjänä. Se juuri on niin sääli. Hyvä tila, siellä valmiina munintapesät ja orret. Katossa on kaksi lämmitintä. Kanoilta suojattu lamppukin roikkuu yhä katossa. 

Tämänpäiväinen joulukalenteriluukku sisältää siis aidon kysymyksen:

Mitä tehdä kanattomalle kanalalle?

Miten nuo edellä kuvatut sisätilat voisi hyödyntää? Entä tarha? 

Tähän mennessä paras keksimäni käyttötarkoitus tarhalle olisi laittaa sinne viljelylaatikoita. 

Siellä ne olisivat suojassa peuroilta, kauriilta, rusakoilta ja jäniksiltä.

Jos laittaisin sinne viljelylaatikoita, mitä kasvattaisin niissä? 

Jotain, joka on erityisesti peurojen ja jänisten mieleen? 

Paikka ei kuitenkaan ole kovin aurinkoinen. 

Löytyykö teiltä, armaat kisailijat, parempia ideoita?

Joulukalenterikisa luukku 18: illalliskattaus

Kuvassa on itsenäisyyspäivämme illallinen katettuna odottamassa syöjiä. 

Pöydässä näkyvät asiat edustavat alkuperänsä suhteen kolmea eri ryhmää.

a) pienet kulhot, kukkamaljakko, servetit ja servetinpitimet

b) lautaset, kynttilänjalat, isommat kulhot 

c) aterimet, pöytäliina

Yhden ryhmistä muodostavat kaupasta ostetut esineet, 

toisen kirpputorilta ostetut ja kolmannen lahjana (yleensä vanhana) saadut. Kysymys kuuluu:

Ovatko kirpputorilta hankitut esineet ryhmä a, b vai c?

Vastaa kommenttikenttään. Älä unohda nimeäsi. 

Lisätietoa joulukalenterikisasta voit lukea täältä

Joulukalenterikisa luukku 17: puu

Tämänpäiväinen kysymys on yksinkertainen. 

Minkä puulajin runkoa kuvassa näkyy?

Pahkastakin voi jotain kertoa, jos tahtoo, mutta pelkkä puun laji riittää. 

Älä unohda mainita nimeäsi vastauksen yhteydessä. 

Kätevintä on, jos kirjaudut, silloin nimi tulee automaattisesti ja pääset myös muuttamaan vastaustasi. 

Tietoa joulukalenterikisasta täältä

Joulukalenterikisa luukku 15: villasukkakori

Villasukat kuuluvat jouluun niin olennaisesti, että ne ansaitsevat kolmannenkin luukun. 

Tämänpäiväinen kysymys kuuluu:

                                        Kuinka monta villasukkaparia on etummaisessa korissa? 

Siis huomaa: etummaisessa. Taaemmassa on lisää. 

Huomaa myös, että kaikki villasukkaparit eivät välttämättä näy kuvassa. 

Kompaa ei tähänkään kysymykseen liity, eli kaikki "kääröt" ovat pareja, mukana ei ole yksittäisiä sukkia. (Parittomia kysyttiin erikseen luukussa 1.)

Joulukalenterikisa luukku 14: talot

Joulukalenterin neljännessätoista luukussa on kaksi tunnistettavaa taloa.

Siis: Mitkä loppilaiset talot ovat näissä kuvissa? 
Pahoittelen paikallisia kysymyksiä, mutta talot voivat hyvin olla tuttuja muuallakin asuville. 

Jos eivät ole, arvaa rohkeasti! 

Ja muista, että kukaan ei kuitenkaan vastaa kaikkiin kysymyksiin oikein, 

joten väärätkään vastaukset eivät haittaa. 

Kuva 1. Talon tunnistamisessa saattaa auttaa kuvassa näkyvä henkilö. 

Kuva 2. Tämä talo sai vastikään seinäänsä uudet kyltit, jotka auttavat tunnistamisessa. 

Jos tiedät oikein toisen taloista, saat puoli pistettä. Väärä vastaus ei vähennä pisteitä.

Lisätietoa joulukalenterikisasta tästä

Joulukalenterikisa luukku 13: valkosipulit

Solstrandin tilan päätuote on valkosipuli. Valkosipulit uinuvat talven ajan maassa lumipeitteen alla. Päivän kysymys kuuluu:
Minä päivänä tehtiin tämänvuotiset valkosipulinistutukset?

Siis milloin kuvassa ei-näkyvät valkosipulit on pantu maahan?

Lisätietoa kilpailusta täältä:

Joulukalenterikisa

Joulukalenterikisa luukku 12: Haka

On kahdennentoista luukun aika. 

Kysymys on yksinkertainen:

Minne johtaa Solstrandissa ovi, jossa on tällainen haka?

Lisätietoa kilpailusta täältä:

Joulukalenterikisa

Joulukalenterikisa luukku 11: Makasiini

 Missä viipyi kysymys, joka koskee omia kirjojani? No, tässähän se tulee! 

'Makasiini - maallemuuttajan tarinoita' -kirjassa on vajaat sata kirjoitusta eri aiheista. Neljä niistä on novelleja eli kaunokirjallisia tekstejä, muut asiatekstejä. On ruokareseptejä, luontoaiheita, historiaa, milloin mitäkin. Mutta kysymys koskee kirjan kuvia.

Kuinka monta valokuvaa on kirjassa 'Makasiini - maallemuuttajan tarinoita'? 

Lisätietoa kalenterikisasta voit lukea tästä