Suuntana omavaraisuus elokuu 2023: säilöntä

Tässä elokuun postauksessa aiheena on muun muassa säilöntä. Tai siis aiheiden valikoimasta valitsin sen, koska se on meille keskeinen ja tärkeä. Osa omavaraisbloggareista kirjoittaa kotitarve-eläimistä, mutta eläimiä meillä ei tällä hetkellä ole - paitsi koirat. 

Lisäksi meille on tarjottu ajatusleikkiä, johon palaan lopuksi. 

Meidän omavaraisuustavoitteeseemme kuuluu olennaisesti se, että mitään ei heitetä pois, kaikki hyödynnetään. Siksi myös säilöntä on aivan keskeistä meillä. Säilömme paljon ja monenlaista.

Olen myös kirjoittanut paljon säilönnästä ja julkaissut reseptejä, joita olemme kehittäneet. Niitä on turha toistella: löydät niitä tämän blogin aloitussivun suurennuslasin takaa eli hakutoiminnolla. Esimerkiksi hakusanoilla  'skeipit' löytyy tuo yläkuvassa oleva Laukka-säilykkeen resepti. 

Tässä tämän kesän säilykkeitämme. Tulossa ovat sitten vielä tietysti marjahillot ja todennäköisesti teemme myös erilaisia omena- ja chilisäilykkeitä.

Teen säilykkeillemme yleensä huolellisesti etiketit, vaikka niiden väsäämiseen kuluukin paljon aikaa ja tarmoa. Keksin myös niille omat nimet: ensimmäinen chutneymme eli maustekastikkeemme oli nimeltään Liekkiö. Sen jälkeen on tullut Nuppu, Näre, Petäjäinen, Näreinen, Ruusu, Ruusuinen, Ruususuu, Tulipuna, Hot Chili... On helpompi puhua tuotteista, kun niillä on nimet. 

Näiden purkkisäilykkeiden lisäksi tietysti kuivaamme paljon. Erityisesti sienet kuivataan. Kurkut hapatetaan; hapankurkkua tulee niin paljon, että niille ei tietenkään tehdä erikseen etikettejä. Samoin kurkkusäilykettä teemme kiloittain. 

Lopuksi vastattavana oli kysymys: 

Jos saisit vallan muuttaa omassa omavaraistelussa yhden asian, mikä se olisi?

Ensin mieleen tuli, että muuttaisin itseni ahkerammaksi. Omavaraisuus vaatii valtavasti työtä, enkä ole kovin ahkera ruumiillisen työn suhteen. Mutta toinen tärkeä asia, jonka muuttaisin, olisi pinta-ala. Tarvitsisimme enemmän maata muun muassa vuoroviljelyn mahdollistamiseksi. Ylipäänsä viljelymme on kovin intensiivistä, oikeastaan kaikki mahdollinen tila on otettu viljelykäyttöön. Mutta asumme Sinervänniemellä, siis niemellä, eli maata ei oikein ole mahdollista saada lisää. 

Tämä postaus oli jälleen osa Suuntana omavaraisuus -yhteisbloggaussarjaa. Käy lukemassa myös muiden omavaraisbloggareiden kuukauden päivitykset. Suorat linkit tässä:

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/elokuu2023/

Kakskulma https://kakskulma.com/mita-haluaisin-osata-ja-kesan-raksakuulumiset

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/ankat-ja-kanat-suuntana-omavaraisuus-elokuu-2023/

Kasvuvyöhyke 2

Urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/07/kotitarpeilun-suuret-ilot.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-8/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/08/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-8.html

Pilkkeitä Pilpalasta 

https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/08/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2023.html

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2023/08/suuntana-omavaraisuus-2023.html

http://metsalaistenelamaa.blogspot.com/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kotivaraelo-asioita-kalastuksesta-ja-elukoista

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/08/unelmana-omavaraisempi-elama-mita.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/08/07/elokuu-23-evasta-koko-talven-varalle/

Menneen merkeissä museolla ja muualla

Tämä päivä on ollut täynnä monenlaista, etupäässä historiaa.

Aamu alkoi Syrjän talkoilla. Kovin paljon en hyödyksi ollut, lähinnä kitkin nokkosia talon kivijalan vierestä. Suurin ansioni oli se, että vein sinne Lassin, jolla sentään on jotain annettavaa remonttihommissa. 

Emmekä ehtineet siellä kauan olemaankaan. Lassi lähti myymään bassoa, minä valkosipuleita. Illalla oli vielä edessä lähtö Loppi-seuran tapahtumiin. Nyt on meneillään Loppi-viikko, johon aina liittyy useita tilaisuuksia. Usein ne liittyvät historiaan. 

Lopen museolla eli Lukkarin Puustellissa kirkonkylän kupeessa oli työnäytös, aiheena kehruu.

Marjo Viitanen näytti ja opettikin kehräämistä. Minäkin pääsin kokeilemaan värttinän käyttöä. 

Tässä harjoittelemassa on kuitenkin Eliisa Lintukorpi, siis tuo oikeanpuolimmainen. 

Museon vieressä on Lopen Vanhan kirkon mäki ja sen rinteessä Sakari Pälsin hauta. Sinne Loppi-seura laskee aina kukat Loppi-viikolla. Kirkko on myös Sakari Pälsin lapsuusajan kirkko, ja hän on kirjoittanut poikatarinoissaan muun muassa mainion kuvauksen siitä, mitä kaikkea ajanvietettä poikaviikarit keksivät kirkonmenojen piristykseksi.

Vuonna 1965 kuolleen Sakari Pälsin muistoa kunnioitetaan Lopella ja eritoten Loppi-seurassa suuresti. Sakari Pälsi oli paljon: arkeologi, kansatieteilijä, tutkimusmatkailija, lehtimies, valokuvaaja, dokumentaristi ja kirjailija. Moni tuntee hänet nimenomaan Fallesmannin Arvo -poikakirjoista, mutta Pälsi teki paljon muutakin, hän oli paitsi kirjailija myös arkeologi, kansatieteilijä, tutkimusmatkailija, lehtimies, valokuvaaja ja dokumentaristi. 

On myös olemassa Sakari Pälsin seura, jossa on paljon loppilaisia mukana. 

Mukava päivä suolaisten ja makeiden makujen parissa

Tiistaina vietettiin täällä meidän kunnassa ensimmäistä 'Suolaista ja makeaa - loppilaisia makuja' -päivää. Meidän Solstrand oli yksi kahdeksasta kohteesta, joissa ihmiset kiersivät maistelemassa. Tein asiasta jo yhden päivityksen, mutta tässä vähän muuta näkökulmaa, kun kuviakin tuli niin paljon.

Poikkeuksellisesti mukana on pari kuvaa itsestänikin. 

 

Meillä siis kaikki tarjottava oli omasta maasta tai lähimetsistä paitsi viljatuotteet eli nuo leivät ja keksit, joille maisteltavat päällysteet oli koottu. Toivottavasti ihmiset eivät ensisijaisesti maistelleetkaan niitä vaan näitä meidän kastikkeita, chutneyta, hillokkeita ja hilloja sekä tuoreita kasviksia ja marjoja.

Vasta jälkikäteen hoksasin, että meidän tarjottavathan olivat kaikki vegaanisia. Se on meille niin luontevaa, etten tullut sitä edes ajatelleeksi. Emme itse ole vegaaneja, mutta pyrimme syömään terveellisesti ja ympäristöystävällisesti.

Tarjottavamme saivat paljon kehuja osakseen. Niitä oli kiva kuulla. Chilit olivat odotetusti turhan tulisia monen suuhun, mutta makujen yhteensopivuutta kiiteltiin. Niitä olikin hartaasti mietitty. 

Useimmissa muissa kohteissa tarjolla oli lihatuotteita ja ne kohteet olivatkin huomattavasti suositumpia. Meillä kävijöitä oli paljon, mutta muualla niitä oli valtavasti! Meille ei välillä olisi enempää mahtunut, joten olimme erittäin tyytyväisiä. Vain viimeinen tunti oli "kitutunti", odottelua. 

Meidän paikkamme myös sijaitsee sillä lailla keskellä, että jos oli jo käynyt muualla syömässä mahansa täyteen, ei ehkä välittänyt pysähtyä tässä. Ehkä sana valkosipuli myös torjuu osan käyttäjistä. 

Meillä kävi ihanasti vanhoja tuttuja ja ehdin päivän aikana tutustua moniin uusiin ihmisiin niin Lopelta kuin muualtakin. Väkeä kävi Lopen lisäksi ainakin Nurmijärveltä, Hyvinkäältä, Espoosta, Riihimäeltä, Karkkilasta ja jopa Virosta. He eivät tietenkään olleet tulleet vartavasten tämän takia, vaan seuraavan päivän Valkeavesi Soi -konserttiin. 

Päivä oli harmaa ja ajoittain sateinen. Se ei tuntunut ihmisiä hirveästi haittaavan. 

Tässä kuva kovan sateen vaiheesta: 

Osa ihmisistä siis kastui matkalla, ja pyöräilijöitä tuli vain yksi, 

mutta syödä ei sentään tarvinnut ulkotiloissa.  

Tuo valkea "pömpeli" tuossa rappusten alapäässä on muuten käsienpesupaikka, jos ihmettelet. 

Mistä sitten tarjottavamme koostuivat?

Marjoista: lakka, karpalo, mustikka, tyrni

Hedelmistä: omena

Vihanneksista ja kasviksista: tomaatti, kurkku, vihannesportulakka, chili, valkosipuli, kesäkurpitsa

Yrteistä: basilika, sitruunabasilika, minttu 

Villivihanneksista: villiruusu, voikukka, savikankukka (siankärsämön ja kehäkukan unohdimme...)

Tuotteita saattoi ostaa myös kotiin, mutta sehän ei nyt ollut päivän teema. 

Muutkin kohteet olivat tosi tyytyväisiä päiväänsä. Varmaan tällainen teemapäivä järjestetään taas ensi vuonna. Meidän konseptimme kehittyy varmaankin siihen suuntaan, että tarjolla on erilaisia piirakoita. Ne voi valmistaa etukäteen ja päästä vähän helpommalla. Nyt tarjottavien teko oli aikamoista näpräämistä, Lassi oli keittiössä koko päivän tekemässä niitä lisää - suunnittelua puolestaan olimme tehneet jo useamman viikon. Lisäksi Lassi oli varmuuden varalle tehnyt kantarelli- ja mustikkapiirakan. Niitäkin tarjosimme niille, jotka eivät voineet chiliä tai valkosipulia syödä. 

Tässä linkki toiseen päivitykseen, jossa kerron enemmän itse tarjottavista:

 https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/08/makuja-solstrandista.html

Käypä lukemassa sekin!

Makuja Solstrandista

Meillä oli eilen todella kiva päivä. 

Oli siis ensimmäinen 'Suolaista ja makeaa - loppilaisia makuja' -päivä, jossa oli kahdeksan käyntikohdetta eri puolilla Loppea. Me olimme yksi niistä. Kussakin paikassa oli tarjolla omanlaisensa menyy, jossain oli pihviä, jossain pitsaa, jossain tapaksia ja niin edelleen. Asiakkaat sitten kiersivät eri paikoissa, ja meillekin riitti väkeä, vaikka Solstrand onkin täällä tavallaan syrjässä ja tavallaan keskellä. Muissa paikoissa asiakkaita oli vielä paljon enemmän kuin meillä, mutta ei meille juuri enempää olisi mahtunut. Ruoka kyllä olisi riittänyt, mutta tila ja meidän aikamme ei. 

Nyt siis Lassi oli koko ajan keittiössä tekemässä lisää maistiaispaloja, minä palvelin asiakkaita. Muutama pieni tauko oli, jolloin saatoin mm. vaihtaa likaantuneen pöytäliinan, mutta muuten oli vipinää koko ajan yhdestä kuuteen. Kuuden ja seitsemän välillä kävi enää kolme ihmistä. (Se on muuten jännä ilmiö, että viimeinen tunti on yleensä aina "kitutunti".)

Kuvia otin loppujen lopuksi päivästä niin paljon, että jaan ne kahteen blogipäivitykseen. 

Tässä postauksessa keskityn tarjottaviin. 

Konseptimme oli siis tarjota pieniä makupaloja oman tilan tuotteista. Mietimme tarjottavia pitkään ja hartaasti, silti jotain jäi pois. Esimerkiksi kehäkukat olisivat tuoneet lisää näyttävyyttä, mutta en tiedä miksi ne loppuvaiheessa unohtuivat suunnitelmista.

Tarjottavia oli kuutta lajia: neljä suolaista ja kaksi makeaa. Lisänä oli ruusuvettä ja kesäkurpitsapaloja. 

Ylimmässä kuvassa on toinen makeista suupaloista. Siinä on pohjalla mustikkahillo, päällä lakka ja mintunlehti. Mustikkahillo on tietysti itse poimituista mustikoista, ei ihan pihasta mutta täältä Pilpalan suunnalta kuitenkin. Lakka on Luutasuolta ja minttu omasta pihasta. 

Tulisin annos oli Hot Chili. Pohjalla on chili-karpalohillo, päällä karpalo ja basilikanlehti. Chilit hillossa ovat eri lajikkeista, itse kasvatettuja tottakai. Karpalo on Lopen ja Hyvinkään rajamailta viime syksynä poimittu eli pakastettu. Basilika omasta kasvihuoneesta. 

Laukka on suosituin tuotteemme. Se on skeippichutneyta, tämän kesän tuotantoa. Tässä sen päällä on tyrnimarja Lopen Järventaustasta ja oman kasvihuoneen Super Sweet -tomaattia.

Tulipuna-hillokkeessa on mm. chiliä, omenaa ja mustikkaa. Sen olemme kehittäneet grillihillokkeeksi kuten Laukankin, mutta moni pitää siitä ihan leivän päällä. Tässä sen seurana on oman pihan voikukkaa etikkasäilöttynä sekä sitruunabasilikaa omasta kasvihuoneesta. 

Toisessa Tulipuna-suupalassa oli seuralaisena Lassin hapankurkkua sekä vihannesportulakkaa. Ihmeen harva tietää, mitä vihannesportulakka on. No, kuvasta näkyy. Se on tuollainen mehevä, lehtevä vihannes, maistuu vähän suolaheinältä, on rapea ja raikas ja kuulemma todella terveellinen. Se on yksi suosikkikasviksistani. 

Ruususuun saattoi ensivilkaisulla sekoittaa loheen. Mutta ei, se on hillo tai pikemminkin marmeladi. Olemme tehneet ruusun terälehdistä myös hilloa nimeltä Ruusuinen, mutta tämä on hyytelöity agar-agarilla. Ruusut ovat lähitienoilta, puhtaalta paikalta, eivät ihan omasta pihasta kuitenkaan, kuten päällä olevat savikankukka ja pensasmustikka. 

Siis kaikki päälliset olivat omasta pihasta tai lähimailta. Leivät ja korput, joiden päällä ne olivat, eivät olleet omiamme vaan kaupasta ostettuja, harmi kyllä. Toivottavasti ihmiset maistelivat enemmänkin päällisiä kuin leipiä. 

Ainakin kehuja menyymme sai, vaikka asetteluun ei ehtinyt kiireessä juuri kiinnittää huomiota. 

Kirjoitin myös toisen postauksen päivästä. Siinä kerron enemmän yleistä asiaa. Käy lukemassa sekin!

Tässä suora linkki: https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/08/mukava-paiva-suolaisten-ja-makeiden.html

Suolaista ja makeaa -tarjottavien sisällöt 1.8.2023

Tiistaina 1.8.2023 on historian ensimmäinen Loppilaisia makuja - suolaista ja makeaa -päivä Lopella. Meidän Valkosipulitila Solstrandimme on yksi kahdeksasta mukana olevasta kohteesta. 

Ei pidä pelätä, että meidän ruuissamme olisi vain valkosipulia, vaikka tilan nimi onkin Valkosipulitila Solstrand. Muutakin on tarjolla. 

Tein tänään päivityksen teemapäivästä, mutta siinä ei lukenut, mitä on tarjolla. Niinpä tein nyt pikaisesti tämän täydentävän päivityksen. Tässä luettelen eri tarjottavien sisällöt ja lisukkeet, ja vielä lopuksi sen, mitä nuo meidän säilykkeemme sisältävät. 

Suolaisia ja makeita maistiaisia on kuudenlaisia. Ne ovat oman tilamme tuotteita, jotka on koottu pienten, erilaisten leipäpalojen päälle. Kukin voi valita itse, tahtooko maistaa kaikkia vai syödä kenties useamman samanlaisen ja jättää vaikkapa tuliset väliin.  

Listassa on lihavoituna makupalan päätuote eli jokin meidän tilamme säilykkeistä ja sitten ne, mitä on sen päällä. Nekin ovat kaikki omalta tilalta eli Solstrandista. Kaupasta on vain leipä. 
                                                          

                                                                     Laukka-skeippisäilyke

tyrni

tomaatti

 

Ruususuu-marmeladi

mustikka

savikankukka

 

Tulipuna-hilloke

hapankurkku

portulakka

 

Hot Chili -hilloke

karpalo

basilika

 

mustikkahillo

lakka

minttu

 

Tulipuna -hilloke

Nuppu-voikukka

sitruunabasilika

 

Välipalana kesäkurpitsatikut ja tuoreet pikkukurkut

Juomana ruusuvesi: ruususiirappi + kivennäisvesi

Eri maksusta: kotitekoinen sima 2e/pullo

Maistiaislajitelman hinta ruusujuoman kera on 5 euroa. 

Mitä nuo hillokkeet ja marmeladit sitten sisältävät? Tässä lista niistä:

Hillot, hillokkeet ja marmeladit:

Hot Chili

karpalo-chilikastike:

chili (eri lajikkeet), karpalo, sokeri, etikka, merisuola

 

Näre- kuusenkerkkä-marmeladi:

kuusenkerkät, sokeri, agar-agar, sitruunahappo.

 

Petäjäinen-männynkerkkä-marmeladi:

männynkerkät, sokeri, agar-agar, sitruunahappo

 

Laukka-skeippichutney:

valkosipulinskeipit, raparperi, sokeri, chili, inkivääri, etikka, merisuola

 

Ruusu-ruususiirappi:

ruusun terälehdet, sokeri, sitruunamehu

 

Ruusuinen 

villiruusu-raparperihillo:

ruusun terälehdet, raparperi, sokeri, sitruunamehu

Ruususuu

villiruusu-raparperi-marmeladi:

raparperi, sokeri, ruusun terälehdet, agar-agar, sitruunamehu

Tulipuna-hilloke:

omena, chili, etikka, sokeri, fariinisokeri, mustikka, purjo, inkivääri, merisuola

 Nuppu

voikukkasäilyke:

voikukannuput, etikka, merisuola

Tämä on kuvituskuva. Pohjolan kaprikset pihlajanmarjoista olivat ihania, mutta niitä ei nyt ole. 

Vielä loppuun:

 Neljä vinkkiä ruuhkien välttämiseen: 

1) Tule jo päivällä 

2) Tule polkupyörällä tai kävellen, jos matka suinkin sallii 

3) Aja ylös. 

Tällä kertaa voi muutama auto parkkeerata talon taaksekin, ja talon pääsee kiertämään autolla. 

4) Jätä auto Liitontalon pihaan. Jos ei sada, siitä on ihan mukava n. 400 metrin kävelymatka meille.

Suolaista ja makeaa - loppilaisia makuja 1.8.

Meillä Solstrandissa vietetään huomenna teemapäivää, johon kaikki ovat tervetulleita. Kyseessä on tapahtuma nimeltä 'Suolaista ja makeaa - loppilaisia makuja'. Päivän on ideoinut Timo Heinonen LOPPI-ryhmässä ja siihen osallistuu 8 ruoka-alan yritystä täällä Lopella. Alun perin osanottajia oli 9, mutta yksi jäi nyt viime hetkellä pois. 

Ideana on, että ihmiset kiertävät eri paikkoja ja saavat ostaa pieniä maistiaispaloja kunkin ravintolan tai muun yrityksen ruokatarjonnasta. Meillä tarjolla on tietysti omia kastikkeita, hilloja ja säilykkeitä oman tilan tuoretuotteiden kera. Liitän tähän päivitykseen listan tuotteista, kunhan saan sen kirjoitettua. 

Näistä kuitenkin on kyse. 

Näistä tehdään pieniä coctailpalojen tyylisiä maistiaisia, joita kukin voi valita lautaselleen. 

Tähän tyyliin: 

Juomana on tarjolla ruusu-kuplavettä tai itse tehtyä simaa. 

Tai itse asiassa tuossa yllä säilykekuvassa on vain ne tuotteet, joita tällä hetkellä on myynnissä. 

Noiden lisäksi on maisteltavana Tulipuna-hilloketta ja chili-karpalohilloa. 

Niitä tulee myyntiin vasta myöhemmin, kunhan uusi chilisato kunnolla valmistuu.

Alla kartta päivän kohteista. Me olemme kohde C. 

Lisäidea päivässä on, että voi kerätä kuittauksia paperiin käymistään paikoista, ja jos on saanut kolme kuittausta, voi osallistua kilpailuun. Palkintoina on lahjakortteja kyseisiin paikkoihin. 

Luontevaa on suunnitella saman suunnan kohteista vähintään kolmen kiertoajelun (vaikkapa polkupyörällä, jos suinkin sää sallii!) Meillä Etelä-Lopella tarjolla on A. Mikkolan Suoramyynti, B. Pelto-Seppälän Mulli & Mallas ja sitten me. Tai sitten voi yhdistää meidät D. Marskin Majaan ja E. Räyskälän Perunakuoppaan. Nykyiset F, G ja H muodostaisivat luontevasti yhden ryppään. Mutta ihan miten vain itse kukin tahtoo! (Alkuperäinen kohde F on se, joka jäi pois viime tingassa.) 

Kurkkua kasvaa meillä hyvin, mutta Lassi ei ole innokas niitä myymään. 

Niitä tarvitaan itselle talven varalle hapatettuina niin paljon. 

Tomaatteja riittää myytäväksikin, sekä punaisia että keltaisia. 

Perunaakin on, vaikkemme sitä varsinaisesti myyntiin viljelekään.

Veranta on täynnänsä eri kuivatusvaiheissa olevaa valkosipulia. 

Huomiseksi veranta siivotaan, sen lupaan. Siinä voi sitten käydä maistelemassa suolaista ja makeaa. 

Tapahtuma alkaa siis kello 13 ja jatkuu iltaseitsemään. Voit hyvin ilmoittaa tulostasi etukäteenkin, puh. 044 5522555. On aina vähän hankalaa, kun ei yhtään tiedä, paljonko väkeä on tulossa ja mihin aikaan. Niin ja tällä kertaa voi auton ajaa tänne ylöskin, jos vaikka sattuu satamaan. Ravintolapäivinä parkkeeraus onnistuu vain alapihalla, mutta nyt voi ajaa myös talon ympäri. 

Ja osoitehan on Sinervänpolku 15, Pilpala, Loppi. Tervetuloa! 

Ah, lupasin lisätä tarjottaviemme sisällöt tänne. 

Meillä on siis kuusi erilaista pikkusuupalaa, joista kaksi on makeita, neljä suolaisia:

Laukka-skeippisäilyke

tyrni

tomaatti

 

Ruususuu-marmeladi

mustikka

savikankukka

 

Tulipuna-hilloke

hapankurkku

portulakka

 

Hot Chili -hilloke

karpalo

basilika

 

mustikkahillo

lakka

minttu

 

Tulipuna -hilloke

Nuppu-voikukka

sitruunabasilika

 

Välipalana kesäkurpitsatikut ja tuoreet pikkukurkut

Juomana ruusuvesi: ruususiirappi + kivennäisvesi

Eri maksusta: kotitekoinen sima 2e/pullo

Maistiaislajitelman hinta ruusujuoman kera on 5 euroa. 

Mitä nuo hillokkeet ja marmeladit sitten sisältävät? Tässä lista niistä:

Hillot, hillokkeet ja marmeladit:

Hot Chili

karpalo-chilikastike:

chili (eri lajikkeet), karpalo, sokeri, etikka, merisuola

 

Näre- kuusenkerkkä-marmeladi:

kuusenkerkät, sokeri, agar-agar, sitruunahappo.

 

Petäjäinen-männynkerkkä-marmeladi:

männynkerkät, sokeri, agar-agar, sitruunahappo

 

Laukka-skeippichutney:

valkosipulinskeipit, raparperi, sokeri, chili, inkivääri, etikka, merisuola

 

Ruusu-ruususiirappi:

ruusun terälehdet, sokeri, sitruunamehu

 

Ruusuinen 

villiruusu-raparperihillo:

ruusun terälehdet, raparperi, sokeri, sitruunamehu

Ruususuu

villiruusu-raparperi-marmeladi:

raparperi, sokeri, ruusun terälehdet, agar-agar, sitruunamehu

Tulipuna-hilloke:

omena, chili, etikka, sokeri, fariinisokeri, mustikka, purjo, inkivääri, merisuola

 Nuppu

voikukkasäilyke:

voikukannuput, etikka, merisuola

Tanssit Pilpalassa

Viime viikon lauantaina oli täällä Pilpalan Liitontalolla tanssit.

Viime vuosina tanssit on järjestetty yleensä karaoketansseina. Nyt kokeiltiin pitkästä aikaa oikeaa orkesteria: soittamassa oli Slipover solistinaan Mika-Antero eli Mika Tallgren Karkkilasta. 

Bändi oli hyvä ja soitti pitkään. Harmillisen vähän ihmisiä tuli paikalle, noin seitsemänkymmentä. Kahvio sekä makkaran- ja arvanmyynti tuottavat onneksi vähän lipunmyynnin lisäksi, joten ihan miinukselle ei kyläyhdistys jäänyt. 

Lassi, siis mieheni, on perinteisesti makkaranmyyjänä. Onneksi ulkona ei tarvitse myydä ihan loppuun asti, vaan puolenyön kieppeillä loput makkarat voi viedä kahvioon ja sulkea teltan. Me emme enää jaksa valvoa kylätalolla aamutunneille. 

Pimeys oli jo laskeutunut kun teimme lähtöä. Orkesteri ja tanssijat tietysti vielä jatkoivat, samoin Pelto-Seppälän porukat anniskelemassa ja Arja ja Anniina Niemi kahviossa. Järjestysmiesten on tietysti aina oltava myös loppuun asti. Sen jälkeen sitten vielä purkutyöt. Tällaiset tapahtumat vaativat monen ihmisen työn sekä ennen että jälkeen tilaisuuden. Itse pääsin tällä kertaa vähällä: olin vain myymässä lippuja ja arpoja viitisen tuntia. 

Anniina Niemi on ahkera puuhanainen kuten äitinsä Arjakin. 

Nykyisin Anniina on myös meidän kyläyhdistyksen puheenjohtaja.

Torimummona

Viihdyn torimummona. Nyt olen ollut myyntipöydän takana kahtena päivänä peräkkäin.

Pilpalan lopetetulla koululla on nykyisin kyläyhdistyksen kesätori joka perjantai kolmesta alkaen. Olen ollut siellä lähes joka kerran, mutta kovin paljon myytävää en jaksa ottaa mukaan, sillä asiakkaat eivät ole toria vielä oikein löytäneet. 

Toripäivän valmisteluissa kuluu minulla ainakin lähes koko päivä. Siis kun tori alkaa kolmelta, en juuri muuta sitä ennen ehdi tekemään. Sikäli myyntitulot eivät ole koskaan suhteessa käytettyyn aikaan. Mutta viihdyn torilla, siellä näkee kuitenkin ihmisiä.

Vaikka juurihan sanoin, etteivät ihmiset oikein Pilpalan toria ole vielä löytäneet. Eilenkin oli kolmelta pieni ryntäyksenpoikanen, mutta neljän jälkeen ei tullut enää juuri ketään. Jatkossa lyhennämme ilmeisesti aikaa loppupäästä eli lopetamme seitsemän sijaan jo kuudelta. Illatkin alkavat jo pimetä.  

Valkosipulit ovat jo myyntikokoisia. Koko satoa emme ole nostaneet, mutta myyntiä varten aina jonkin verran. Eilen lajittelin sipulit koon perusteella etukäteen kolmeen ryhmään ja myin niitä painon mukaan kappalehintaan. Illalla nostin vähän lisää tätä päivää varten. 

Tässä suoraan maasta nostettuja perunoita (omaan käyttöön) ja valkosipuleita. Valkosipulit käsittelen tietysti jokaisen yksitellen, ja jos raapissa näyttää olevan mitään vikaa, se jää omaan käyttöön. Pieniä puremajälkiä voi myytävissäkin olla: ne ovat jälkiä sepäntoukan käväisystä, mutta eivät yleensä ulotu kuorikerrosten läpi sipuliin asti. Sepäntoukka ei pidä valkosipulista, se vain maistaa, olisiko se syötävää ja perääntyy kun huomaa, ettei ole sen ravintoa. Muita tuholaisia valkosipuleissa kyllä voi olla, esimerkiksi sipulikärpäsen toukkia. Meillähän ei käytetä mitään myrkkyjä. 

Super Sweet -tomaatteja, avomaankurkkuja, sitruunabasilikaa ja keltaisia tomaatteja vasta poimittuina.

Eilen Lassi teki minulle hienon myyntihyllyn. Otin siihen eilen mukaan ruusuhilloa, ruusumarmeladia, ruususiirappia, Petäjäinen-männynkerkkähilloa ja Laukka-skeippisäilykettä. 

Jännästi eilen tekivät ruusut kauppansa, tänään ei kukaan ostanut mitään ruusutuotteita. 

Tänään sen sijaan kauppansa teki "Ida, yhteiskoululainen" -kirja, siis uusin romaanini. 

Tänään olin naapurikylän myyjäisissä, Salonkylällä. Siellä on kerran vuodessa kiva markkinapäivä, jossa olen ollut monena vuonna. Myynti oli tänä vuonna tavallista heikompaa, väkeä oli vähän, mikä johtui ehkä sateisesta säästä. Minäkin olin tällä kertaa sisätiloissa, yleensä olen ollut ulkona. 

Kirjoja siis ostettiin, säilykkeitä ei juurikaan, valkosipuleita jonkin verran. 

Kesäkurpitsaa ei ostanut kukaan, kun joskus ne ovat Pilpalan torilla loppuneet kesken! 

Kävikin taas niin, että ostin melkein enemmän kuin myin. Ostin kauniin koltun housujen kanssa käytettäväksi, Finlaysonin kangasmallikansion vuodelta 1926 (Ida, yhteiskoululaisen vuosi), neljä metallimukia, vuonna 1918 syntyneen naisen käyttämän vanhan pitsiessun, ruokia sekä pienen peuran, jonka annan ystävälleni Lailalle. 

Päivä oli siis mukava. On hauska tavata ihmisiä, ja salonkyläläisillä on hauska tekemisen meininki.